Tulevaisuudentutkimuksen parissa tulevaisuudet jaotellaan tyypillisesti todennäköisiin, toivottaviin ja mahdollisiin maailmoihin. Järjestelmät ovat usein historiansa vankeja ja vastustavat muutosta, ja siksi todennäköisiä tulevaisuuksia onkin kaikkein helpoin kuvitella. Toivottavia tulevaisuuksia tietysti tavoittelemme ja luomme askelmerkkejä niihin pääsemiseksi. Luotaamalla mahdollisten tulevaisuuksien signaaleja löydämme virkistäviä lisäsävyjä ja annamme lisävauhtia mielikuvitukselle.
Jos ei vielä pandemia ja ilmastokriisi ja niiden monimutkaiset kerrannaisvaikutukset, niin viimeistään Venäjän hyökkäys Ukrainaan venytti mahdollisten tulevaisuuksien rajat käsityskykymme äärirajoille. Mahdottomasta tuli mahdollista. Etsimme järjellisiä selityksiä erikoisuutislähetyksistä, Twitteristä ja lounaskeskusteluista, emmekä löytäneet mitään. Tätäkö elämämme nyt on – niin monen yhtäaikaisen eksistentiaalisen kriisin käsittelyä, ettemme tiedä mistä suunnasta vyyhtiä avata. Viheliäiset ongelmat olivat aiemmin lähinnä sanoja teoreettisissa taustapapereissa, mutta nyt niiden vaikutukset ovat tulleet iholle ja yöuniin. Elämän perustuksia huojuttavat kriisit, jotka ovat aiemmin tuntuneet kaukaisilta, tulivat viimeistään nyt osaksi arkeamme. Kaikki onkin mahdollista, mutta väärällä tavalla.
Toivo on paremman tulevaisuuden ytimessä
Meni kuitenkin vain muutama päivä, kun ymmärsimme, että toivoon tarttuminen pitää hyvän hengissä. Toivon ja yhteisen tarinan luominen on voimakas keino minkä tahansa haasteen edessä. Siksi toivottavien tulevaisuuksien kuvittelu, sanoittaminen ja edistäminen on tänä aikana merkityksellisempää kuin koskaan. Epärealistinen toivo on vaarallista, mutta tarpeellinen toivo pitää meidät elossa. Tulevaisuuksien kuvittelu ja sanoittaminen on siis pohjimmiltaan toivon luomista. Vaikka emme voi katsoa kristallipalloon, sanamme ja tekomme vaikuttavat siihen, millaiseksi tulevaisuus muotoutuu. Juuri siksi tarvitsemme toivonpilkahduksia ja vakauttavia viestejä nopeatempoisen katastrofikuvaston rinnalle.
On iso työ tasapainotella sen välillä, ettemme takerru turhaan toivoon ja työnnä päätämme pensaaseen, mutta toisaalta muistutamme itseämme siitä, että hyvän elämän välähdyksiä on myös kaikkein karmeimmissa ahdingoissa. Ihmiset menevät rintamalla naimisiin ja avaavat kotinsa tuntemattomille. Koronan myötä ulkoilemme perheidemme kanssa enemmän ja istumme aamuruuhkissa vähemmän. Ilmastokriisin keskelläkään emme elä jatkuvassa hälytystilassa. Jotenkin, kuitenkin, elämä kulkee eteenpäin. Siksi toivottavan tulevaisuuden kuvittelu on merkityksellistä juuri nyt. Toiveikkaat visiot muistuttavat siitä, mikä on puolustamisen arvoista. Niiden avulla ankkuroidumme siihen, mitä haluamme suojella.
Kun kaikki on epäselvää, oikeasti merkitykselliset asiat tulevat ilmiselviksi.
Yhteisöllisyys on parasta vastalääkettä kriiseihin
Paras sopeutuskeino väistämättömään ilmastokriisiin on toimivien yhteiskuntien turvaaminen, demokratia, kansalaisyhteiskunnan tukeminen ja yhteisöllisyyden vaaliminen. Sama pätee tietysti myös muihin ihmiskuntaa ravisteleviin epävarmuuksiin. Vahvojen ja luotettavien järjestelmien avulla viemme uhalta terävimmän kärjen. Ja jos iso kuva lamauttaa, keskittykäämme pieniin: itselle tärkeän yhteisön, ympäristön tai periaatteen puolustaminen tuo merkityksellisyyttä, ja merkitykselliset teot tänään luovat toivoa huomiseen.
Vaikka toimettomuutemme johtaa jo nyt huomattaviin ja peruuttamattomiin ekosysteemivaikutuksiin, voimme kuitenkin päättää miten otamme uudet mullistukset vastaan. Teot oman yhteisön ja ihmissuhteiden vahvistamiseksi ja pyrkimykset kohti tasa-arvoisia ja oikeudenmukaisia yhteiskuntia luovat elintärkeää resilienssiä. Tässä jos missä korostuu kansalaisyhteiskunnan rooli rauhan ja vakauden vahvistajana.
Sanat muokkaavat todellisuutta, ja niin myös tulevaisuuttamme. Siksi toiveikkaiden tarinoiden voima on valtava myös Ukrainassa. Jos toisiin tukeutuminen, luottamuksen rakentaminen ja rauhan kannattelu ovat vastaus aikamme epävarmuuksiin ja käsittämättömyyksiin, olo voikin olla hieman toiveikkaampi. Kuka tahansa voi edistää niitä, joka päivä.
Fingo toimii aktiivisesti suomalaisen ja kehittyvien maiden kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi. Toivottavia tulevaisuuksia pääset työstämään Tulevaisuustaajuuksien työpajoissa 6.4. ja 6.5. Katso työpajoista lisätietoja täältä ja täältä.