Vaateteollisuus ei juuri kehitä maita Kuva: Vaateteollisuus ei juuri kehitä maita

Vastuullisten vaateostosten vaikeus

Voiko suomalainen kuluttaja vaikuttaa vaateteollisuuden työntekijöiden oloihin kehitysmaissa? Entä mikä on yritysten vastuu? ”Tappajafarkut ja muita vastuuttomia vaatteita” -teoksen kirjoittaja Outi Moilala puhuu aiheesta viikonlopun Maailma kylässä -festivaalilla.

Teksti: Sanna Jäppinen Kuva: Luisa Fernanda Gonzalez

”Ostan nykyisin lähes kaikki vaatteeni käytettyinä, ja teen ostoksia harvoin, vain muutaman kerran vuodessa. Suosin myös esteettisistä syistä ajatonta tyyliä trendikkyyden sijaan”, kertoo vaatealan yhteiskuntavastuuseen perehtynyt tutkija Outi Moilala.Yksi ehdoton ei Moilalalla on pukeutumisessaan: hiekkapuhallettuja farkkuja hän ei päälleen vedä. Syy löytyy hänen viime vuonna julkaistun teoksensa ”Tappajafarkut ja muita vastuuttomia vaatteita” nimestä.”Farkkujen hiekkapuhallus on yksi vaateteollisuuden vakavimmista ongelmista. Hiekkapöly tappaa hiekkapuhaltajia kehitysmaissa, ja siksi valmiiksi kulutettuja farkkuja pitää boikotoida”, Moilala selittää.Muuten hän ei kannusta boikotteihin, sillä niistä voi seurata enemmän haittaa kuin hyötyä: pahimmassa tapauksessa ompelijat menettävät työpaikkansa.Sen sijaan vastuullisempaan kulutukseen voi tähdätä muilla keinoilla: ostamalla Suomessa tai Euroopassa valmistettuja tuotteita tai pienyrittäjien ja isoja brändejä vastuullisemmin toimivien yritysten tekemiä vaatteita.Ja yksi peruskysymys kannattaa luonnollisesti pitää mielessä: tarvitsenko välttämättä uutta vai voisiko käytetty olla vaihtoehto?Puhe ei vielä paranna ompelijoiden asemaaMiten kuluttaja sitten voi arvioida eri vaatebrändien ja muiden valmistajien vastuullisuutta? Onko esimerkiksi kotimaisuus tae siitä, että toiminnassa on vaatteiden valmistusmaassakin noudatettu asiallisia työoloja ja muita ihmisoikeuksia?”Isojen brändien vastuullisuudessa on eroja, eivätkä suomalaiset brändit aina pärjää yhtä hyvin kuin jättikokoiset ulkomaiset kilpailijat”, Moilala toteaa.Hän kehottaa etsimään tietoa suoraan yritysten verkkosivuilta, seuraamaan yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkivan Finnwatch-kansalaisjärjestön raportteja – ja lukemaan ”Tappajafarkut” -kirjan.”Ja yrityksiltä kannattaa kysyä ihan suoraan. Se on myös paras tapa vaikuttaa, vaatia itse vastuullisempia tuotteita.”Moilalan mukaan esimerkiksi juuri Finnwatchin selvityksissä osa suomalaisyrityksistä on todennut, että kuluttajien kiinnostus vastuullisuutta kohtaan on kasvamassa. Asia on yhä enemmän esillä myös mediassa.”Valitettavan usein yritys kuitenkin reagoi vasta sitten, kun on jo saanut negatiivista julkisuutta.”Kuluttajat voivat luoda yrityksille paineita, mutta todellisten muutosten aikaansaamiseksi tarvitaan Moilalan mielestä yrityksiä sitovia poliittisia päätöksiä.”Tarvitaan kokonaan uutta ajattelutapaa ja yhteistyötä yritysten välillä ja ammattiliittojen kanssa raa’an kilpailuttamisen sijaan – tällä hetkellä vaate-alaa leimaa hintojen tinkiminen äärimmilleen. Osalla yrityksistä on hienoja vastuullisuusjärjestelmiä, mutta ne eivät välttämättä juuri näy ompelijoiden arjessa.”Kepa.fi: Kirja: Vaateteollisuutta tulee painostaa, ei boikotoidaMaailma kylässä -festivaalilla käsitellään vaateteollisuuden ja kuluttajien vastuuta Globaali vaateteollisuus ja yritysvastuu -ohjelmassa la 24.5. klo 17.40 Amazon-lavalla sekä Katse vaatekaappiin! -paneelikeskustelussa su 25.5. klo 16.20 Taiga-lavallaMaailma kylässä -festivaalin koko ohjelma: maailmakylassa.fi/ohjelma