”Jos emme me, niin ketkä sitten?”

Alkuperäiskansojen edustajat olivat painokkaasti mukana YK:n ilmastohuippukokouksessa tällä viikolla. Alkuperäiskansoilla on tärkeä rooli metsien suojelijoina ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa.

Teksti: Minna Kuivalainen

Kepan Nicaraguan maatoimiston kumppanin, alueellisen yhteisömetsätaloustoimijoiden verkoston Mesoamerican Alliance of People and Forests (AMPB), edustajat olivat mukana sekä alkuperäisväestöjen maailmankonferenssissa että ilmastohuippukokouksessa New Yorkissa tällä viikolla.He ovat laatineet yhteistyössä Latinalaisen Amerikan, Kongon alueen ja Indonesian alkuperäisväestöjen järjestöjen kanssa julkilausuman alkuperäiskansojen roolista metsien suojelussa ja kestävässä käytössä osana ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Allekirjoittajajärjestöt edustavat aluetta, joka kattaa yhteensä noin 85 % maailman trooppisista metsistä.YK:n huippukokoussarja kokosi merkittävän joukon ilmastotoimijoita New Yorkiin. Sunnuntaina arvioiden mukaan yli 400,000 ihmistä osoitti mieltään ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Tiistain ilmastohuippukokouksessa useat maat antoivat lupauksia ja sitoumuksia ilmastotavoitteiksi ja -rahoitukseksi.***Alkuperäisväestöt ovat historiallisesti hoitaneet ja käyttäneet metsiä kestävällä tavalla. Heidän toimintansa metsien suojelemiseksi on todettu lukuisissa tutkimuksissa oleelliseksi tekijäksi metsäkadon ja ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä, koska alkuperäiskansojen hallinnoimilla alueilla metsäkato on vähäistä. Tällä hetkellä metsäkadon arvellaan vastaavan noin kahdeksaa prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.New Yorkissa alkuperäiskansaryhmittymä otti tunnuslauseekseen kysymyksen “Jos emme me, niin ketkä sitten?” Heidän viestinsä oli, että alkuperäiskansojen oikeus heidän perinteisesti omistamiinsa tai muuten hallussa pitämiinsä maihin, alueisiin ja luonnonvaroihin tulee taata.Lisäksi ilmastorahoitusta tulisi kanavoida suoraan alkuperäiskansojen asuttamille ja hallinnoimille alueille, ja rahoituksen pitäisi tukea alkuperäiskansojen tekemää metsien suojelutyötä heidän omista lähtökohdistaan.Myös alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeutta sekä oikeutta päättää alueitaan koskevasta toiminnasta painotettiin, sillä nämä oikeudet mahdollistavat osallistumisen päätöksentekoon ilmastonmuutosasioissa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.Alkuperäiskansaryhmittymä toi ilmastohuippukokoukseen lupauksen suojella asuttamaansa 400 miljoonaa hehtaaria trooppista metsää.***Ilmastokokouksessa allekirjoitettiin sitoumus metsäkadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Sitoumuksen allekirjoitti 150 toimijaa, mukana valtiota sekä iso joukko suuryrityksiä, kansalaisjärjestöjä ja alkuperäisväestön edustajia. Myös trooppisten metsien suojelulupaus tulee kirjatuksi sitoumukseen.Pelastettiinko metsäkatolupauksilla ilmastoneuvottelut? Ovatko trooppiset metsät nyt turvassa? Monet kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet sitoumusta konkretian puutteesta. Lupauksia annettiin monilta tahoilta, mutta sitovia tavoitteita tai seurantaa ei ole.Alkuperäiskansojen huomioiminen metsien suojelijoina on askel oikeaan suuntaan sekä heidän oikeuksiensa toteuttamisessa että ilmastonmutoksen vastaisessa työssä.Kuitenkin myös kansallista lainsäädäntöä tarvitaan turvaamaan alkuperäiskansojen oikeuksia. AMPB jatkaa vaikuttamistyötään alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta, metsäkatoa ja ilmastonmuutosta vastaan.Kepa.fi: Ilmastohuippukokous: Metsäkato pysäytettävä vuoteen 2030 mennessä