Korruptio tai ainakin kriittisyys on lisääntynyt Tansaniassa

DAR ES SALAAM — Viimeisen vuosikymmenen aikana Tansaniassa on perustettu useita organisaatioita, joiden tehtävänä on puuttua korruptioon. Silti kansalaisten näkemys korruption tasosta ei ole muuttunut yhtään positiivisemmaksi ‒ päinvastoin tuore Afrobarometri kertoo, että 67 prosenttia tansanialaisista uskoo, että korruptio on viimeisen vuoden aikana lisääntynyt.”Paljon on tapahtunut kehitystä, mutta korruptio on Tansaniassa edelleen ongelma. Ihmisten käsitys valtion kyvystä vähentää korruptiota on hiukan parantunut vuodesta 2012, mutta on silti merkittävästi negatiivisempi, kuin vuosikymmen sitten”, totesi Afrobarometri-tutkimuksesta Tansaniassa vastannut Repoa-järjestön (Policy Research for Development) tutkija Rose Aiko.Tutkimusta varten haastateltiin 2 386 ihmistä eri puolilla Manner-Tansaniaa ja Sansibaria elo–syyskuussa 2014. Kierros oli järjestyksessään kuudes, joten vertailuaineistoa on vuodesta 2001 alkaen.Ihmisten luottamus valtioon korruption kitkijänä parantui lievästi 2000-luvun alkupuolella. Selkeä notkahdus tapahtui kuitenkin vuonna 2008. Asenteiden taustalla vaikuttanee osaltaan samana vuonna puitu yhdysvaltalaiseen sähköyhtiö Richmondiin liittyvä korruptioskandaali, joka johti Tansanian silloisen pääministerin Edward Lowassan eroon.Myös Aiko kiinnitti puheenvuorossaan huomiota vuoden 2008 jälkeen tapahtuneeseen asennemuutokseen.”Onko korruptiotaso todella noussut, vai onko tansanialaisista tullut kriittisempiä?” Aiko kysyi.Poliisia ja verottajaa pidetään korruptoituneimpinaTansanian korruptiosta keskusteltaessa liikutaan monella eri tasolla valtiosta kyläyhteisöön. Arkisimmillaan korruptio on sitä, että ihmiset maksavat päästäkseen lääkärin vastaanotolle tai sujauttavat liikennepoliisille setelin päästäkseen jatkamaan matkaa. Skaalan toisessa päässä ovat valtiotason korruptioskandaalit, kuten Tansaniaa viimeiset kuukaudet puhuttanut, sähköyhtiö IPTL:n ympärille kiertynyt korruptiojupakka.Tärkeimmät syyt siihen, miksi tavalliset ihmiset maksoivat lahjuksia, olivat Afrobarometrin tulosten mukaan oikeusavun saaminen, ongelmien välttäminen poliisin kanssa sekä vesi-, sähkö- ja sanitaatiopalveluiden saaminen.Afrobarometrin tulokset kertovat, että korruptioon kriittisimmin suhtautuvat ovat kaupunkilaisia ja koulutettuja, tosin maaseutu- ja kaupunkialueiden välillä ei ole suurta eroa. Selkeä kriittisyyspiikki näkyy Sansibarin kohdalla: haastatelluista sansibarilaisista 93 prosenttia on sitä mieltä, että korruptio on lisääntynyt jonkin verran tai paljon.Kansalaisten näkemyksen mukaan kaikkein korruptoitunein viranomainen on poliisi. Perässä seuraavat veroviranomaiset, oikeuslaitos ja neljäntenä ironista kyllä, valtion korruptionvastainen virasto PCCB (Prevention and Combating of Corruption Bureau). Uskonnollisten ja perinteisten johtajien katsotaan puolestaan olevan vähiten korruptoituneita.”Näin ihmiset kokevat ja sanovat. Me emme tiedä, mitkä syyt ovat johtaneet trendin muutokseen. Teemme töitä koko ajan, paljon on tekeillä, mutta ihmiset eivät selvästi tiedä siitä. Kannustamme kaikkia tekemään osansa, meidän sihteeristömme tulisi lähteä ulos toimistosta lisäämään ihmisten tietoisuutta”, tyytyi Afrobarometrin tulosten julkistamistilaisuuteen osallistunut PCCB:n kansalaiskasvatuksesta vastaava johtaja Mary Mosha vastaamaan.Korruption hiljainen hyväksyntä murrettavaYleisön ensimmäinen reaktio tulosten julkistamiseen oli kysymys korruption syistä ja keinoista puuttua tilanteeseen. Moni kysyi saman kysymyksen hiukan eri sanoin: ”Kuinka käyttää tietoa muutoksen aikaansaamiseksi?”Vilkkaasta keskustelusta huolimatta vastauksia saatiin niukasti. Aiko totesi omassa vastauksessaan, että korruptiotasoon vaikuttavista syistä on tehty lukuisia tutkimuksia. Aiko mainitsi syiksi muun muassa valtiojohdon piittaamattomuuden, hallinnon tehottomuuden ja valvontajärjestelmien heikkouden, viranomaisten matalan palkkatason ja sen, että korruptiosta ei avoimesti keskustella.Ja pohjimmiltaan kyse on myös siitä, että korruptiosta on tullut hiljaisen hyväksynnän myötä ”laillista”. Kommenttipuheenvuoron pitänyt Marjorie Mbilinyi huomautti, että kaikkein vaikeinta Afrobarometrin tulokset on hyväksyä henkilökohtaisella tasolla.”Vai onko tässä huoneessa ketään, joka ei olisi lahjonut liikennepoliisia, sairaanhoitajaa tai lääkäriä? Ja uskallammeko yksilöinä päättää, että emme enää tee niin?” Mbilinyi kysyi.Myös yleisökommentissa kiinnitettiin huomiota asennemuutoksen tarpeellisuuteen korruption kitkemisessä. Takarivin herrasmies totesi, että ”jos jatkamme näin, voimme yhtä hyvin avata korruption korkeakoulun lapsillemme.” Korruptionvastainen taistelu voikin alkaa jokaisen perheen ruokapöytäkeskusteluista – siitä, millaiset asenteet siirretään omalla jälkikasvulle.Afrobarometrin tulokset osoittavat, että huolimatta siitä, että vastaajat kokivat korruption lisääntyneen, enemmistö eli 53 prosenttia uskoi, että tavalliset ihmiset voivat vaikuttaa korruptioon. Tehokkaimmiksi keinoiksi nähtiin lahjonnasta kieltäytyminen ja korruptiosta ilmoittaminen.Tanzanians see increased corruption, reveals Afrobarometer survey