Lihansyönti kasvaa vaurastumisen myötä. Kuva: Lihansyönti kasvaa vaurastumisen myötä.

Maailmanpankin asiantuntija: 10 miljardia ihmistä voidaan ruokkia helposti

Kasvava ja proteiinia hamuava väestö tarvitsee kahden prosentin vuotuisen tehostamisen ruoantuotantoon, sanoo Maailmanpankin Heinz-Wilhelm Strubenhoff. Se onnistuu esimerkiksi tehokkaammalla viljelyllä ja hävikin vähentämisellä.

Teksti: Esa Salminen

Väestöräjähdyksellä pelotellaan, mutta sitä ei ole tulossa. Vuosisadan lopulla ihmisiä on näillä näkymin kymmenisen miljardia, ja vaikka proteiinin syöminen kasvaa, voidaan kahden prosentin vuotuinen kasvu ruoantuotannossa ihan hyvin saavuttaa.Näin kirjoittaa Ukrainassa toimiva Maailmanpankin ohjelmajohtaja Heinz-Wilhelm Strubenhoff Brookings-instituutin blogissa.Strubenhoff muistuttaa, että 10—11 miljardia on luultavasti suurin ihmismäärä, mihin lajimme nykyennusteiden mukaan yltää, sillä väestönkasvun on tapana hidastua varallisuuden kasvaessa. Jos kaikki söisivät viljapainotteisesti ja lihaa kohtuudella, riittäisi itse asiassa jo nykyinen maapallon viljantuotanto kattamaan yli 10 miljardin ihmisen ruoantarpeen.Käynnissä oleva vaurastuminen kuitenkin kasvattaa lihan, maidon ja munien kulutusta, minkä tähden maataloustuotantoa tulee Strubenhoffin mukaan tehostaa nykyisestä — viljaa tarvitaan karjalle, ja olisi ympäristön kannalta paras kasvattaa sitä enemmän nykyisillä pelloilla.Muut lähemmäs Hollannin tasoa, hävikki haltuunVäestönkasvu yksin lisää ruoantarvetta prosentilla vuosittain, ja Strubenhoffin laskujen mukaan proteiinin syönnin lisääminen edellyttää suurin piirtein toisen prosentin vuosittaista kasvua ruoantuotantoon. Tähän hänestä ”suurella todennäköisyydellä” pystytään.Eikä siihen välttämättä tarvita edes ihmeitä: Tällä hetkellä hollantilaisella peltohehtaarilla kasvatetaan 8,6 tonnia viljaa vuosittain. Ukrainassa hehtaarin sato jää neljään tonniin ja Nigeriassa puoleentoista. Tämän tuotantokuilun kuromisella saataisiin jo paljon aikaan.Toinen Strubenhoffin mainitsema mahdollinen apukeino on hävikin minimoiminen. Tällä hetkellä keskimääräistä eurooppalaista kohden ruokaa menee hukkaan matkalla pellolta pöytään 179 kilon edestä vuosittain. Vertailun vuoksi: köyhissä maissa syödään keskimäärin 200 kiloa vuodessa.Hävikki on ongelma myös kehitysmaissa. Siellä ruokaa ei niinkään heitetä roskiin, vaan sitä pilaantuu heikkojen sadonkorjuutekniikoiden, kuljetusinfrastruktuurin ja varastoinnin tähden.Eli ainakin Strubenhoffin laskelmien valossa väestöräjähdyksellä ja ruoan loppumisella pelottelu on liioiteltua.