YK:n jäsenmaat allekirjoittivat 25. syyskuuta 2015 maailman uudet kestävän kehityksen tavoitteet. Kuva: YK:n jäsenmaat allekirjoittivat 25. syyskuuta 2015 maailman uudet kestävän kehityksen tavoitteet.

Järjestöt: Köyhyyden poistamisen oltava kehityspolitiikan päätavoite

Ulkoministeriö valmistelee parhaillaan kehityspolitiikan linjausta tulevalle hallituskaudelle. Yritysten mukaan tuominen kehitysyhteistyön toteuttajiksi tulee olemaan hallituksen suurin kehityspoliittinen jalanjälki. Järjestöt toivovat, että tulevaisuudessakin kaikki toiminta perustuu ihmisoikeuksien toteutumiseen. Suomella on nyt myös mahdollisuus rakentaa kehityspolitiikkansa niin, että YK:n uudet kestävän kehityksen tavoitteet integroidaan kaikkea toimintaa ohjaavaksi.

Teksti: Kepan tiedote Kuva: Iina Leppäaho/Kepa

Kansalaisjärjestöt näkevät tärkeänä, että ihmiskunnan suurimmat haasteet sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen tuodaan esiin tulevassa kehityspoliittisessa ohjelmassa. Kehitysmaat menettävät monta kertaa kehitysavun verran varoja laittoman pääomapaon ja verovälttelyn takia. Myös oikeudenmukaisemmat kauppapolitiikan säännöt, ilmastonmuutokseen puuttuminen, ruokaturva sekä kriisinhallinta ja pakolaiskysymykset ovat keskeistä kestävän kehityksen toteutumiselle.”Pitkäjänteinen toiminta on paras keino saavuttaa kestäviä kehitysvaikutuksia. Koska hallituksen suuret määrärahaleikkaukset haastavat Suomen kehityspolitiikan jatkuvuuden, on tärkeää, että linjaus rakennetaan aiempien hyvien periaatteiden pohjalle. Myös kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja määrää koskevat kansainväliset sitoumukset tulee ottaa linjauksen perustaksi”, sanoo Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.Kasvava panostus yrityksiin tuo mukanaan entistä suuremman vastuun. Linjauksen tulee selkeyttää miten yritysyhteistyöllä saavutetaan kehityspoliittiset tavoitteet eli köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen sekä kehitysmaiden oman yritystoiminnan vahvistuminen. On vältettävä vastakkainasettelua yritysten ja kansalaisjärjestöjen välillä. Samalla on kuitenkin varmistettava, että kaikilta kehitystoimijoilta vaaditaan yhtäläistä tilivelvollisuutta ja vastuullisuutta.On tärkeää, että varojen kohdentamisessa otetaan huomioon hallituksenkin vahvistama kansainvälinen sitoumus ohjata 0,2 prosentin BKTL-osuus kehitysyhteistyöstä kaikkein köyhimpiin maihin. Järjestöjen huolena on tavoitteen konkreettinen toteutus yksityisen sektorin roolin korostuessa. Sektorin intressit ohjautuvat usein keskitulon maihin, jossa voittoa tuottava toiminta on helpompaa.Kansalaisjärjestöt täydentävät Suomen kehityspolitiikkaa lähtökohtanaan kehitysmaiden paikallisen kansalaisyhteiskunnan tukeminen. Globaalikasvatuksen ja kehitysviestinnän avulla suomalaiset saavat tietoa kehitysyhteistyön tuloksista ja ymmärtävät kehityskysymysten syitä ja seurauksia. Ammattimaisten järjestöjen lisäksi on tärkeää tukea pitkäjänteisesti myös pieniä ja keskisuuria järjestöjä, vapaaehtoistyötä sekä järjestöjen vaikuttamistyötä.”Hallitus on sitoutunut saavuttamaan kehitysyhteistyössään kansainvälisen 0,7 prosentin tavoitteen. Kansalaisjärjestörahoituksen osuutta Suomen kehitysyhteistyöstä tulee tasaisesti kasvattaa siten, että se saavuttaa 0,7 -tavoitteesta 15 prosenttia”, sanoo Timo Lappalainen.Lisätietoja: Timo Lappalainen, toiminnanjohtaja, Kepa, timo.lappalainen@kepa.fi p. 050 317 6700