Miten toimitaan konfliktialueilla? Viisi vinkkiä järjestöille

”Do no harm” on lausahdus, jonka moni järjestöihminen tuntee. Sama motto tiivistää myös konfliktisensitiivisyyden käsitteen.

Teksti: Heidi Jäntti

”Haurailla alueilla toimiessa oman toiminnan negatiivisia vaikutuksia olisi pyrittävä minimoimaan ja positiivisia maksimoimaan suhteessa paikallisten näkökulmaan”, sanoo Maria Mekri.SaferGloben tutkimusjohtaja Mekri antoi 24. marraskuuta Kepan Dialogi- koulutustilassa muutaman tunnin pikaperehdytyksen konfliktisensitiivisyydestä keskittyen järjestöjen näkökulmaan.Toiminta konfliktialueilla on monisyinen aihe. Yritysmaailmassa tätä ei usein ole tiedostettu, mutta järjestömaailmassa teeman huomiointi on paremmalla tolalla. Näillä vinkeillä järjestösi pääsee alkuun.1. Kartoita toimintaympäristösi tarkastiTee siis itsellesi analyysi kyseisestä konfliktista: Keitä oli osallisina? Mitkä olivat syyt? Mikä on tilanne nyt?2. Määritä toimintasi riskit ja mahdolliset vaikutuksetMuista kysyä, kuinka riskit huomioidaan järjestössäsi. Painottele toimintasi positiivisia ja negatiivia seurauksia paikallisyhteisön kannalta.3. Suunnittele toimintaasi paikallisten yhteiskumppanien kanssaPaikalliset ovat konfliktin luonnollisia asiantuntijoita. Huomioi kuitenkin puolueettomuusnäkökulma.4. Kouluta työntekijät Jokaisen pitäisi tuntea ainakin perusteet konfliktisensitiivisyydestä.5. Luo palautejärjestelmä Tästä yksi esimerkiksi on anonyymi korruptionappi, jonka avulla voidaan reagoida nopeasti ongelmien ilmaantuessa ja mukauttaa toimintaa tarpeen vaatiessa.Lisätietoa konfliktisensitiivisyydestä löydät Konfliktikompassista SaferGloben sivuilta.