YK:n erityisraportoija Maina Kiai puhui ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakalle ja suomalaisjärjestöille Finlandia-talolla 15. maaliskuuta. Kuva: YK:n erityisraportoija Maina Kiai puhui ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakalle ja suomalaisjärjestöille Finlandia-talolla 15. maaliskuuta.

YK-raportoija Maina Kiai: Demokratiaa ei voi yksityistää

YK:n erityisraportoijan mukaan yrityksiltä ei vaadita yhtä laajaa avoimuutta kuin kansalaisyhteiskunnalta.

Teksti: Outi Puukko Kuva: Outi Puukko

Suomi ja Euroopan maat eivät ole enää auvoisia paikkoja yhteiskunnallista muutosta ajaville järjestöille ja aktivisteille, todettiin ulkoministeriön 15. maaliskuuta järjestämässä kansalaisyhteiskuntaseminaarissa.”Viime vuonna 16 Euroopan valtiota rajoitti kansalaisyhteiskunnan toimintaa, kun edellisvuonna näiden maiden määrä oli yhdeksän”, kertoi Civicuksen tutkija Cathal Gilbert.”Ihmisoikeuksien puolustamista on vaikea mitata”Seminaarin pääpuhuja kenialainen YK:n kokoontumis- ja yhdistymisvapauden erityisraportoija Maina Kiai pudotti Finlandia-talon yleisölle ennätysmäärän ytimekkäitä kiteytyksiä.”Jostain syystä hallitukset ajattelevat, että voitontavoittelua kannattaa tukea, mutta kriitikkona toimivan kansalaisyhteiskunnan toimintaa rajoittaa.”Erityisraportoija muistutti, että yksityisen sektorin toimijoita kohdellaan monesti eri tavalla kuin kansalaisjärjestöjä.”Monissa maissa kukaan ei pysäytä sinua, jos sinulla on yrityslupa. Yrityksen pystyy perustamaan minuutissa täyttämällä lomakkeen netissä, mutta kansalaisjärjestön perustamiseen menee vuosia.”Erityisesti yhteiskunnallista muutosta ajavat toimijat ovat Kiain mukaan hallitusten hampaissa. Hän viittasi muun muassa Hondurasiin, jossa ihmisoikeuksien puolestapuhujat toimivat henkensä uhalla.Kiai otti kantaa myös yritysten harjoittamaan kehitysyhteistyöhön. Hänen mukaansa yksityisen sektorin ”villitys” on saanut rinnalleen ajattelun, jonka mukaan kehitystulosten pitäisi olla entistä helpommin raportoitavissa ja mitattavissa.Kiai muistutti, että kriittisenä äänenä toimimista ja ihmisoikeuksien puolustamista on kuitenkin vaikea mitata.”Demokratiaa ei voi yksityistää.””Ihmisoikeudet kuuluvat kauppapolitiikkaan”SOK:n vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen toi keskusteluun myös positiivisen yritysnäkökulman. Hänen mukaansa järjestöt ja yritykset voivat yhdessä löytää ratkaisuja, joilla lisätään avoimuutta.”Voidaan lisätä vuoropuhelua, kuunnella paremmin, tehdä yhteisiä hankkeita ja yhteistyötä asioiden selvittämiseksi”, Rankinen luetteli.Yksi koetinkivi SOK:lle on ollut niin sanottu ananasmehutapaus ja siihen liittyvä, ensi kesänä Thaimaassa jatkuva ihmisoikeustutkija Andy Hallin oikeudenkäynti, jossa paikallinen yritys Natural Fruit vaatii korvauksia tulonmenetyksistä.”Olemme puolustuksen todistajana Andy Hallin oikeudenkäynnissä. Se on selkeä jatkumo aiemmin tehtyihin asioihin”, Rankinen sanoo.Yhteistyö Finnwatchin kanssa on ollut tärkeää paitsi kyseisessä tapauksessa, auttanut SOK:ta saamaan pääsyn siirtolaistyöntekijöiden verkostoon Thaimaassa.Haasteet ihmisoikeusvaikutusten mittaamisessa ovat olemassa. Niihin pyritään vastaamaan SOK:ssa esimerkiksi Maailmanpankin World Governance -indikaattoreihin nojaamalla ja katsomalla auditointien kuvaamaa kehitystä tehtailla.Rankisen mukaan vahtikoiran rooli kuuluu kansalaisyhteiskunnalle, ja yritysten johto voi viedä tätä sanomaa eteenpäin myös omassa vaikuttamis- ja sidosryhmätyössään.”Ihmisoikeudet kuuluvat kauppapolitiikkaan. Ne eivät ole erillisiä saarekkeita.”