Uusi laskutapa saisi Suomen lähestymään pohjoismaista viiteryhmäänsä. Kuva: Uusi laskutapa saisi Suomen lähestymään pohjoismaista viiteryhmäänsä.

DT: Suomen ”kehitysapu” nousi 0,7 prosenttiin kansantulosta

Jos kaikki avunantajat paisuttelisivat kehitysyhteistyötä pakolaiskuluilla Ruotsin lailla, olisi avunantajien lista varsin erinäköinen kuin nyt.

Teksti: Esa Salminen Kuva: Peder Strell

Ruotsi laskee pakolaiskulut erittäin luovasti osaksi kehitysapuaan, mikä saa maan antaman avun näyttämään maailman suurimmalta: jopa 1,4 prosenttia länsinaapurimme bruttokansantulosta näyttäisi menevän apuun. Se on kaksinkertaisesti YK:ssa ja EU:ssa sovittuun 0,7 prosentin tasoon nähden.Development Today -lehti laski, mitä tilastoille kävisi, jos kaikki käyttäisivät Ruotsin tapaa ilmoittaa pakolaiskulut avuksi. Tulos on yllättävä: Saksa nousisi rahamäärässä Britannian ohitse suurimmaksi eurooppalaiseksi avunantajaksi, ja Suomen apu kipuaisi 0,75 prosenttiin kansantulosta. Se olisi toinen kerta historiassa, kun Suomi saavuttaisi kauan tavoitellun kehitysyhteistyön tason.Kansantulo-osuudella suurimmaksi avunantajaksi Ruotsin mallilla nousisi todellinen musta hevonen: vähävarainen ja siirtolaisiin erittäin nuivasti suhtautuva Unkari. Sen vaivainen 152 miljoonan dollarin kehitysapu nousisi yli 2,6 miljardiin eli 2,29 prosenttiin maan bruttokansantulosta.Lyhyen aikavälin kikkailuaRuotsin laskutapa on kehitysapua seuraavan ja tilastoivan OECD:n kehitysapukomitean sääntöjen mukainen. Kehitysjärjestöjen mielestä se on kuitenkin tilastokikkailua eikä johda köyhyyden vähenemiseen kehitysmaissa.Ruotsi käytti vuonna 2015 ilmoituksensa mukaan jopa kolmanneksen kehitysavustaan kotimaassa turvapaikanhakijoiden menoihin. Avuksi saa ilmoittaa turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta koituvat ensimmäisen vuoden kulut. Ruotsi on tilastoinut kunkin pakolaisen ja turvapaikanhakijan ensimmäisen vuoden kulut kokonaisuudessaan tämän saapumisvuodelle, mikä on omiaan kasvattamaan nimenomaan vuoden 2015 tilastollista apua.Koska siirtolaisten määrät ovat nyttemmin laskeneet, nähdään Ruotsin avussa ensi vuonna luultavimmin tilastollinen romahdus. Suomenkaan tuskin kannattaa käydä poliittisten irtopisteiden tähden paisuttelemaan apuaan pakolaiskuluilla, sillä arvioiden mukaan nämä kulut pienenevät ensi vuonna 45 prosentilla.