”Miksi Kepa on täällä?”

Kallion seurakunta aloitti tänään järjestettävän Asunnottomien yön jo viime perjantaina ja piti oviaan avoinna koko perjantain ja lauantain välisen yön. Kepa osallistui seurakunnan tapahtumaan tarinoilla köyhyydestä.

Teksti: Katja Hintikainen Kuva: Katja Hintikainen

”Minä vähän ihmettelinkin, miksi Kepa on täällä.” Tämän lausahduksen kuulin useampaan otteeseen illan aikana. Kepa on totuttu näkemään kehitysmaiden asianajajana. Miksi me olemme mukana tapahtumassa, jossa pääasiassa puhutaan asunnottomuudesta Suomessa?YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, jotka astuivat voimaan tämän vuoden alusta, velvoittavat Suomen paitsi edistämään köyhyyden ja nälän poistamista maailmalla myös puolittamaan köyhyyden Suomessa ja takaamaan kaikille riittävästi ravinteikasta ruokaa. Näistä kahdesta tavoitteesta eli köyhyyden ja nälän poistamisesta olimme erityisesti puhumassa perjantaina Kallion kirkossa.Minulle kestävän kehityksen tavoitteet tarkoittavat ennen kaikkea, että ihmisten ja ympäristön hyvinvointi asetetaan päätöksenteon keskiöön. Samalla tämä tarkoittaa, että bruttokansantuotteeseen ja kilpailukykyarvioihin tuijottamisesta olisi luovuttava, sillä ne eivät tarjoa meille tietoa aidosti tärkeistä asioista kuten ihmisten hyvinvoinnista ja maapallon säilyttämisestä elinkelpoisena.Olimme keränneet eri puolilta maailmaa ihmisten tarinoita köyhyydestä. Kirkossa vierailleet saivat arvailla, mistä päin maailmaa tarina on peräisin ja kenen kasvot ja tarina kuuluvat yhteen.Tarinoiden yhdistäminen ja sijoittaminen kartalle ei ollutkaan ihan helppoa. Ulkopuolisuus, osattomuus ja huoli tulevasta ovat raskas taakka kantaa – kaikkialla. Köyhyys voi olla hyvin samankaltainen kokemus eri puolilla maailmaa. On turhaa asettaa suomalainen köyhä tai kehitysmaan köyhä vastakkain.Tänään vietetään Asunnottomien yötä Helsingissä Dallapén puistossa. Paikalla on niin asunnottomia, heitä tukevia vapaaehtoisia kuin poliitikkoja.Minun viestini poliitikoille – niin paikallisella tasolla kuin eduskunnassakin – on: ottakaa Suomen sitoumus kestävän kehityksen tavoitteisiin tosissanne. Silloin syrjäytyneet suomalaiset, kehityksen kelkasta jääneet kiinalaiset, työttömyyden kourissa kipuilevat amerikkalaiset, kuivuuden kanssa kamppailevat somalialaiset ja kaiken menettäneet syyrialaiset eivät olisi sysättynä marginaaliin vaan politiikan teon keskiössä, siellä missä ihmisen kuuluu olla.