Suomi alamäestä huolimatta johdonmukaisuusvertailun ykkönen

Suomi nousi vuonna 2016 muiden Pohjoismaiden ohi Commitment to Development Indexin (CDI) kärkeen. CDI mittaa teollisuusmaiden eri politiikkojen kehitysmyönteisyyttä. Suomen sijoitus parani siitä huolimatta, että se sai aiempaa vähemmän pisteitä useasta politiikka-alasta. Suomi sai parhaat pisteet finanssi- ja investointipolitiikastaan, mutta etenkin maahanmuuttopolitiikassa Suomella riittää vielä huomattavasti parantamista.

Teksti: Rilli Lappalainen

Commitment to Development Index (CDI) asettaa 27 teollisuusmaata järjestykseen sen perusteella, kuinka hyvin niiden politiikat tukevat köyhempien maiden kehitystä. Seitsemän osa-aluetta, joilla johdonmukaisuutta arvioidaan, ovat kehitysapu, rahoitus, teknologia, ympäristö, kauppa, turvallisuus ja siirtolaisuus. Jokaista osa-aluetta arvioidaan useammalla tarkemmalla mittarilla. Amerikkalainen ajatushautomo Center for Global Development (CGD) on tuottanut vuosittaista indeksiä vuodesta 2003 lähtien.

”Suomi on tehnyt ansiokasta ja pitkäjänteistä työtä johdonmukaisuuden eteen, joka näkyy myös CDI:ssä”, toteaa Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen. ”Vaikka voimme olla hetken ylpeitä ykkössijan saavuttamisesta, ei Suomi nykymenolla pysty pitämään sijoitustaan pitkään. Usealla osa-alueella pisteet ovat itse asiassa edellisiä vuosia heikommat ja nykyisellä trendillä on odotettavissa selkeä notkahdus jo ensi vuonna.”

Parhaiten Suomi sijoittuu rahoituksen, turvallisuuden ja teknologian osa-alueilla. Muuttoliikkeestä Suomi saa heikoimman arvosanan. Vaikka Suomen kotouttamispolitiikkaa kehutaan, ei Suomi kanna vastuutaan pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotossa. Ympäristöpolitiikan puolella taas Suomi saa risuja trooppisen puun tuonnista ja liikakalastukseen johtavista tuista.

CDI on vain yksi tapa arvioida politiikkojen johdonmukaisuutta. Se antaa kiinnostavan yleiskuvan, mutta jättää eri indikaattoreista koostuvana indeksinä paljon yksityiskohtia varjoon. Suomi sai esimerkiksi parhaat pisteet finanssi- ja investointipolitiikasta, vaikka se ei saanut ollenkaan pisteitä yritysten omistajien läpinäkyvyyttä koskevasta mittarista. Indeksiin valitut mittarit ja niiden painotukset eivät myöskään välttämättä ole.

Myös OECD on pitkään panostanut johdonmukaisuuden arviointiin. Kestävän kehityksen Agenda 2030:n hyväksymisen jälkeen OECD käynnisti kumppanuusohjelman kestävää kehitystä tukevan politiikkajohdonmukaisuuden (policy coherence for sustainable development, PCSD) edistämiseksi. PCSD Partnership kokoaa yhteen valtioita, tutkimuslaitoksia ja kansalaisjärjestöjä. Kehys on CGD:n tavoin yksi PCSD Partnershipin 22 jäsenestä.