2017-04-tax-haven

Verokilpailuansaan ei pidä langeta

Elinkeinoelämän valtuuskunta julkaisi tänään analyysin, jossa ehdotetaan Suomen yhteisöverokannan laskemista nykyisestä kahdestakymmenestä prosentista. Lyydia Kilpi kertoo kaksi syytä, miksi verokilpailuun lähteminen on huono idea.

Teksti: Lyydia Kilpi Kuva: David Parry/Enough Food IF

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA julkaisi tänään analyysin, jossa ehdotetaan Suomen yhteisöverokannan laskemista nykyisestä kahdestakymmenestä prosentista. Kirjoittaja Tomi Viitala vetoaa Yhdysvaltojen ja Britannian viimeaikaisiin uhkauksiin ryhtyä veroparatiiseiksi.

Alla on kaksi syytä, miksi verokilpailuun lähteminen on huono idea:

Yhteisövero torjuu eriarvoisuutta

Yritykset maksavat yhteisöveroa voitoistaan, ja sen leikkaaminen hyödyttää ennen kaikkea varakkaita osakkeenomistajia. Oxfamin mukaan kahdeksan miestä omistaa nyt yhtä paljon kuin puolet maailman väestöstä. Varallisuuden kanssa  keskittyy myös valta. Pelkästään rahoitusalan lobbareita toimii EU:ssa lähes neljä jokaista rahoitusasioiden parissa työskentelevää virkamiestä kohti.

Jotta yhteisöveroleikkauksessa olisi järkeä, pitäisi olettaa, että yritys käyttää varat yhteiskunnan kannalta hyödyllisemmin ja oikeudenmukaisemmin kuin valtio. Julkiset palvelut kuten maksuton koulutus, terveydenhoito ja sosiaaliturva kuitenkin vähentävät eriarvoisuutta ja hyödyttävät siten myös yrityksiä. Yritys taas voi jakaa käteen jäävän ylimääräisen voiton osinkoina omistajille, jotka voivat olla myös ulkomailla.

EVAn julkaisussa on ajatuksena, että yritysten voitot kasvavat, kun niitä verotetaan vähemmän. Kun kakku kasvaa, verotulot pysyvät samana, vaikka veroprosentti pienenee. Yhteisövero ei kuitenkaan ole ainoa, eikä edes merkittävin, yritysten menestykseen vaikuttava tekijä. Päätelmä on siis hätiköity.

Verotuksen ja talouskasvun yhteyttä tarkastelevien tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia. Sen sijaan  on vallalla laaja yksimielisyys, että eriarvoisuus on pahasta myös talouskasvulle.

Verokilpailu ei lopu koskaan – eikä ole edes oikeaa kilpailua

Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana yhteisöverokannat ovat maailmanlaajuisesti puolittuneet. Globaalisti keskimääräinen yhteisöveroprosentti on tällä hetkellä 22,5 eli korkeampi kuin Suomessa.

Valtioiden välinen verokilpailu ei ole samanlaista kilpailua kuin se, jota yritykset käyvät keskenään.  Yritysten tavoitteena on päihittää kilpailijansa laadulla ja tehokkuudella. Lopputuloksena markkinoilla toimii yrityksiä, jotka tuottavat parempia ja edullisempia tuotteita.

Valtioiden välillä kyse on ennemmin verosodista kuin kilpailusta. Se ei pidemmän päälle ole hyödyllistä kenellekään. Teollisuusmaiden kiihdyttämä verosota lisää myös kehitysmaille painetta leikata yhteisöverotusta, vaikka yritysten maksamat verot ovat niille erityisen tärkeitä.  

Veropohjien tiivistäminen on tärkeää aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi, kuten EVAn analyysissäkin todetaan. Viitala linkittää yhteen kansainväliset pyrkimykset tiivistää veropohjia ja useiden maiden viime aikoina esittämät aikeet alentaa yhteisöveroa. ”Kyse ei ole kujanjuoksusta kohti nollaverotusta”, Viitala toteaa. Juuri siitä kuitenkin on kyse. Veropohjilla ja verokannoilla kilpaileminen ovat osa samaa ilmiötä. Useat maat ovat aikeissa kompensoida aloitteita aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi laskemalla yhteisöveroa.  

Tämä verosota ei pysähdy edes nollaverotukseen. Senkin jälkeen arsenaalissa ovat yritystuet. Globalisoituneessa maailmassa tarvitsemme sotien sijaan yhteistyötä. Ensimmäinen askel olisi sopia EU-maiden kesken alarajasta yhteisöveroprosentille.

Kepa järjestää 24.5. klo 14.30 keskustelutilaisuuden Trumpin veropolitiikan vaikutuksista. Lisätietoa tulee lähipäivinä Kepan tapahtumakalenteriin.