Intian Assamissa Rekhasaporin kylässä asuvat naiset matkalla Pelastakaa lapset -järjestön klinikalle
Terveydenhuollon palvelujen ulottaminen syrjäseudulle vähentää lapsikuolleisuutta kehitysmaissa. Intian Assamissa Rekhasaporin kylässä asuvat naiset matkalla Pelastakaa lapset -järjestön klinikalle Kuva: Terveydenhuollon palvelujen ulottaminen syrjäseudulle vähentää lapsikuolleisuutta kehitysmaissa. Intian Assamissa Rekhasaporin kylässä asuvat naiset matkalla Pelastakaa lapset -järjestön klinikalle

Unicefin tuoreet laskelmat: Köyhien terveyteen kannattaa sijoittaa

Varsinkin pikkulasten pelastaminen on osoittautunut tehokkaaksi, laskee Unicef.

Teksti: Tharanga Yakupitiyage Kuva: Priyanka Borpujari

IPS — Samalla rahamäärällä pelastetaan tuplasti köyhien ihmisten henkiä vauraan väestön hoitamiseen verrattuna, YK:n lastenrahasto Unicef laskee.

Kehitysmaiden köyhät lapset kuolevat ennen viidettä ikävuottaan melkein kaksi kertaa todennäköisemmin kuin vauraammat ikätoverinsa. Valtaosa noista kuolemista johtuu asianmukaisen hoidon puutteesta ja olisi siten estettävissä.

”Terveydenhuollon ja ravitsemuksen parantamisessa on tärkeää keskittyä köyhiin”, aiheesta raportin laatinut Unicefin vanhempi neuvonantaja Carlos Carrera sanoo.

Raportin mukaan köyhien ja paremmin toimeentulevien väestöryhmien terveydenhuoltoa koskevat erot ovat vähentyneet tutkituissa 51 maassa. Samaan aikaan lapsikuolleisuus on alentunut köyhien keskuudessa kolme kertaa enemmän kuin varakkaiden.

Miljoona ihmistä pelastui vuodessa

Alle viisivuotiaiden kuolleisuuden vähentäminen on pelastanut suhteessa enemmän köyhien lapsia, koska syntyvyys on heillä korkeampaa.

Unicefin mukaan yli miljoona ihmistä, joista valtaosa eli köyhyydessä, pelastettiin tutkituissa 51 maassa viimeisen vuoden aikana. Tutkimus kattaa vuodet 2003–2016, ja sen kohdemaissa tapahtuu noin 80 prosenttia kaikista vauvojen ja pikkulasten kuolemista.

Ihmishenkien pelastaminen perustuu peruslääkityksen lisäämiseen, kätilöiden kouluttamiseen, kattaviin rokotusohjelmiin ja monesti myös terveydenhuollon maksuttomuuteen.

Aasialaisessa Bangladeshissa kyliin perustetut ilmaiset klinikat sekä sanitaation ja hygienian parantaminen ovat auttaneet vähentämään lapsikuolleisuutta jopa 75 prosenttia.

Ebola muistutti jatkuvuudesta

Toinen esimerkkimaa on afrikkalainen Sierra Leone, jossa on käyty tärkeimpien naisten ja lasten tappajien kimppuun muun muassa malariaa torjuvilla myrkkykäsitellyillä hyttysverkoilla sekä panostamalla synnytysten turvallisuuteen ja rokotuksiin.

Vuosina 2000–2013 Sierra Leonen terveydenhuolto tavoitti 25 prosenttia enemmän köyhiä kuin aiemmin. Takapakkia tuli kuitenkin Ebola-viruksen iskettyä maahan 2014–2015.

Carreran mielestä epidemia on tärkeä muistutus siitä, että perustason terveydenhuollon jatkuvuus on aina varmistettava.

Vaikka syrjäseudun asukkaiden hoitaminen tulee kalliiksi pitkien matkojen ja huonojen yhteyksien vuoksi, hyödyt ylittävät kustannukset. Jokaista sijoitettua miljoonaa euroa kohti kuolemantapauksia pystytään estämään köyhien keskuudessa 1,8 kertaa enemmän kuin muiden, Carrera sanoo.

Tarvitaan täsmätoimia

Carrera kehottaa valtioita kartoittamaan eri väestöryhmien yleiset kuolinsyyt ja suunnittelemaan täsmätoimia kaikkein haavoittuvimpien tavoittamiseksi.

Se on sekä tasa-arvoisin että tehokkain menetelmä ja ainoa keino saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, joiden mottona on ”ketään ei jätetä”. Pyrkimyksenä on estää lasten turhat kuolemat ja turvata laadukas terveydenhoito kaikille vuoteen 2030 mennessä.

Ellei tavoitteissa onnistuta, lähes 70 miljoonaa lasta menehtyy tarpeettomasti.

”Pelissä on niin monia ihmishenkiä, että meillä ei ole varaa jättää hyödyntämättä asiasta saatua uutta tietoa”, Unicef vetoaa.

(Inter Press Service)