Poika opiskelee julkisessa koulussa Brasiliassa.
Vaikka 15-vuotiaiden matematiikan taidot ovatkin kehittyneet Brasiliassa viime vuosina Kuva: Vaikka 15-vuotiaiden matematiikan taidot ovatkin kehittyneet Brasiliassa viime vuosina

Raportti maalaa synkkää kuvaa oppimisesta maailmalla – tässä 8 pysäyttävää yksityiskohtaa

Tuore Maailman kehitysraportti keskittyy ensimmäistä kertaa puhtaasti koulutukseen, eivätkä löydökset ole imartelevia. Oppimisessa on kriisi meneillään, Maailmanpankin asiantuntija sanoo.

Teksti: Mimosa Hedberg Kuva: Julio Pantoja

Maailmanpankin vuotuinen pääjulkaisu, vastikään julkaistu Maailman kehitysraportti pureutuu ensimmäistä kertaa puhtaasti oppimiseen ja koulutukseen. Ja tuoreen raportin sanoma on kaikkea muuta kuin myönteinen:

”Oppimisessa on kriisi meneillään”, Maailmanpankin datatutkija Tariq Khokhar kirjoittaa blogissaan.

Raportin mukaan koulutuksen laatu ja määrä vaihtelevat suuresti maittain – ja jopa tiettyjen maiden sisällä. Yksi raportin ydinsanomista myös on, että koulunkäynti ei tarkoita välttämättä oppimista.

Raportissa kerrotaan, että kun kolmannen luokan oppilaita Keniassa, Tansaniassa ja Ugandassa pyydettiin lukemaan simppeli lause, kolme neljästä ei ymmärtänyt sen merkitystä. Lause oli ”Koiran nimi on Puppy”. Oppilaita testattiin useilla eri lauseilla.

Brasiliassakin koulutus kehittyy hitaasti. Vaikka 15-vuotiaiden matematiikan taidot ovatkin maassa edistyneet viime vuosina huomattavasti, nykytahdilla brasilialaisnuoret yltäisivät  rikkaiden maiden tasolle vasta 75 vuoden päästä. Lukutaidossa heillä kestäisi nykytahdilla vielä pysäyttävät 260 vuotta päästä rikkaiden maiden nuorten tasolle.

Nämä maat eivät ole mitenkään ainutlaatuisia, mitä tulee oppimisen haasteisiin. Sadat miljoonat lapset ympäri maailmaa kasvavat ilman edes perustason elämäntaitoja.

Koulutus parantaa yhteiskunnan ongelmia

Raportti linjaa, että kun koulutus on tasokasta, se pystyy pureutumaan myös yhteiskunnallisiin vitsauksiin. Yksilön tasolla hyvä koulutus edistää työnsaantia, palkkatuloja, terveyttä ja vähentää köyhyyttä. Yhteiskunnan tasolla taas laadukas koulutus ruokkii innovaatioita, vahvistaa instituutioita ja vaalii sosiaalista yhteenkuulumista.

Mutta nämä hyödyt riippuvat pitkälti juuri oppimisesta ja sen tehokkuudesta. Koulunkäynti ilman oppimista on ”hukattu mahdollisuus”, raportissa tylytetään.

Raportti tarjoaa ratkaisuksi oppimisen ja koulutuksen haasteisiin kolmea keinoa eri maille. Ensimmäinen liittyy oppimisen arviointiin, josta pitäisi tehdä vakavasti otettava tavoite. Hyvin suunnitellut oppilaiden arviointimenetelmät ovat avainasemassa, raportti muistuttaa.

Toinen suositus on, että maat käyttäisivät arviointeja oikeasti hyödyksi opetuksen kehittämisessä. Kouluista olisi tehtävä paikkoja, jotka toimivat kaikenlaisille oppijoille.

Kolmas neuvo on, että koko systeemin olisi toimittava yhteistyössä oppimisen edistämiseksi. Maiden täytyisi muistaa, että hienoimmatkaan luokkahuoneiden innovaatiot eivät tepsi, mikäli niitä jarruttavat tekniset tai sosiaaliset esteet.

,

Kahdeksan kiinnostavaa löydöstä

Maailmanpankin datatutkija Tariq Khokhar poimi blogiinsa kahdeksan graafia ja ideaa, jotka hän itse koki kaikkein hätkähdyttävimmiksi lukiessaan tuoretta raporttia.

1. Enemmän koulua, korkeammat palkat

Koulutus on vahva väline tulotasojen nostamisessa. ”Jokainen ylimääräinen kouluvuosi nostaa yksilön ansioita 8-10 prosenttia, erityisesti naisilla”, Khokhar muistuttaa.

2. Köyhillä peruskoulu jää usein kesken

Raportin mukaan vain yksi kolmesta matalan tai keskitulon maiden lapsista suorittaa peruskoulun eli valmistuu yläasteelta. Tämä tarkoittaa hurjaa lukua lapsia, jotka jättävät kokonaan koulun ala- ja yläasteen välissä, eivätkö näin ollen ole kykeneviä esimerkiksi jatko-opiskeluihin.

3. Köyhien matematiikka ja lukutaito heikkoa

Maailman köyhimmissä maissa harvempi lapsi kuin yksi viidestä pärjää matematiikassa tai lukemisessa. ”Koulutuksessa ei ole siis määrä se, joka ratkaisee, vaan laatu”, Khokhar kirjoittaa.

4. Osaamiskuilu rikkaiden ja köyhien välillä

Köyhyyden seuraukset ovat hyvin monisyiset, se tiedetään varsin hyvin kehityskentällä. Yksi kolmesta alle viisi vuotiaasta lapsesta matalan ja keskitulon maissa on fyysisesti kitukasvuinen. Johtui tämä sitten heikosta ravinnosta tai epäterveellisestä elinympäristöstä, sillä on pitkäkestoisia vaikutuksia aivojen kehittymiseen.

”Joten jopa hyviin kouluihin päässeet köyhät lapset oppivat vähemmän, ja tämän mallin rikkominen tulee vieläkin vaikeammaksi lapsen vanhetessa, kun aivot muuttuvat yhä heikommin muovautuviksi, ja uusien taitojen oppimisesta tulee vieläkin vaikeampaa”, Khokhar analysoi.

5. Afrikassa opettajat vähemmän läsnä

Raportti teki kiinnostavan löydöksen, jonka mukaan Afrikan maissa opettajat olivat usein poissa tunneilta ja jopa koko koulusta. Ongelma koskettaa etenkin syrjäseutujen yhteisöjä.

”Tässä ei ole tarkoitus syyllistää opettajia, vaan kiinnittää huomiota systemaattisiin resurssien, johtamisen ja hallinnon kysymyksiin, jotka usein heikentävät opetuksen laatua”, Khokhar kirjoittaa.

6. Oppimista mitataan liian vähän

Khokharin mukaan median huomio ja koko julkinen koulutuskeskustelu keskittyvät usein liikaa ”ylitestaamiseen” ja korkean profiilin kansallisiin kokeisiin. Silti monista maista puuttuu tietoa jopa ihan perustason oppimisesta. Siksi raporttikin suosittaa oppimisen arviointiin panostamista.

7. Koulutukseen panostetaan, mutta ei kovin fiksusti

Raportin mukaan hyvä asia on, että maailman maat ovat halukkaita investoimaan koulutukseen. Silti raportti myös argumentoi voimakkaasti, että suurempien summien sysääminen ei hyödytä, jos rahoja ei käytetä oikein. Resurssit olisi käytettävä tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti.

8. Kaksi vuosisataa edistystä

Blogitekstinsä lopuksi Khokhar haluaa muistuttaa, että vaikka paljon on vielä tekemistä oppimisen tehostamiseksi, on koulutuksen saralla tehty myös hienoa edistystä viimeisten kahden vuosisadan aikana. Nykypäivänä suurimmalla osalla lapsista on mahdollisuus perusopetukseen, ja jokainen uusi sukupolvi kuluttaa enemmän aikaa koulunpenkillä kuin edellinen.