Ainolan lastentarha Oulun Kiikkusaaressa
Itsenäistymisen aikaan Suomikin oli vielä kehitysmaa. Kuva suomalaiselta lastentarhalta 1910-luvulta. Kuva: Itsenäistymisen aikaan Suomikin oli vielä kehitysmaa. Kuva suomalaiselta lastentarhalta 1910-luvulta.

Suomi oli 100 vuotta sitten kehitysmaa – näin se vertautuu nykymaailmaan

Vuonna 1917 elettiin hyvin toisenlaisessa Suomessa. Keskimääräinen elinikä oli 46 vuotta, bruttokansantuote oli Tansanian nykytasoa ja kansakoulua edemmäs opiskeli vain viisi prosenttia väestöstä.

Teksti: Mimosa Hedberg Kuva: Ebeneser-säätiö

Sata vuotta sitten vastasyntynyt Suomen tasavalta oli kehitysmaa monilla eri mittareilla, havainnoi Tilastokeskus. Aikalaisten elämä oli huomattavasti lyhyempi kuin nykysuomalaisten, väkeäkin oli huomattavasti vähemmän, mutta toisaalta perheet olivat suurempia. Silti lapsista ja nuorista vain harva sai jatkaa esimerkiksi opiskelujaan kansakoulukurssia pidemmälle.

Suomea autettiin läpi vaikeiden vuosien, ja se vastaanotti kehitysapua vielä 1960-luvun puoliväliin asti. Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi koostimme kehityksen lukuja Suomen itsenäisyyden alkuajoilta. Muutos osoittaa, kuinka Suomi on sadassa vuodessa ottanut huikeita harppauksia yhdeksi maailman kehittyneimmistä valtioista.

Silti maailman väestöstä edelleen noin 600 miljoonaa elää äärimmäisessä köyhyydessä. Tästä jutusta voit tarkastella, kuinka nykymaailman kehitysmaat vertautuvat tilastojen valossa sadan vuoden takaiseen kehittyvään Suomeen.

Kansantalouden huima kasvu

Bruttokansantuote eli BKT asukasta kohti on kansainvälisissä vertailuissa yleisesti käytetty kansantalouden mittari. Suomen vuoden 1917 bruttokansantuote asukasta kohti oli 2 651 dollaria nykyrahassa ostovoimakorjattuna, arvioi arvostettu ruotsalainen faktapankki Gapminder.

Vuonna 2015 lähellä Suomen sadan vuoden takaista lukua olivat Gapminderin tietojen mukaan esimerkiksi Tadzhikistan (2 582 dollaria), Kenia (2 898), Tansania (2 571) ja Lesotho (2 598). Keski-Afrikan tasavalta oli viimeisenä (599).

OECD arvioi nykyisen Suomen bruttokansantuotteen huitelevan jo yli 40 000 dollarissa asukasta kohti.

Vastasyntyneet elävät yhä vanhemmiksi

Vuosien 1911–1920 välillä vastasyntyneen elinajanodote oli Suomessa keskimäärin vain 46 vuotta – pojilla tarkalleen ottaen 43 vuotta ja tytöillä 49 vuotta. Sadassa vuodessa elinajanodote on kasvanut valtavasti, kun vuonna 2016 pojilla se oli jo yli 78 vuotta ja tytöillä 84 vuotta.

Muun muassa antibioottien yleistyminen on Suomen itsenäistymisen jälkeen nostanut hiljalleen elinajanodotteita koko maailmassa. Kehitysmailla, jotka vertautuvat nykypäivänä Suomen sadan vuoden takaiseen bruttokansantuotteeseen, on jo vastasyntyneillä elinajanodote kirinyt yli 60 ikävuoden. Tadzhikistanissa luku on 71 vuotta, Keniassa 67 vuotta ja Tansaniakin 63 vuotta, Gapminder listaa.

Sisäisen kriisin riepomassa Keski-Afrikan tasavallassakin eliniänodote yltää jo 54 vuoteen. HIV-epidemian kurittama Lesotho pääsee kenties sadan vuoden takaista Suomea lähimmäksi 49 ikävuodella.

Naiskansanedustajia kunnioitettava määrä

Tasa-arvossa Suomi on ottanut isoja harppauksia, vaikka työtä edelleen riittää. Suomen itsenäistymisvuonna naisten osuus valituista kansanedustajista oli 9 prosenttia eli 18 kansanedustaa. Vuonna 2015 naiskansanedustajia oli jo 41,5 prosenttia eli yhteensä 83 naista.

Inter-Parliamentary Unionin mukaan nykymaailmassa vuoden 1917 Suomeen vertautuisi Kongon demokraattinen tasavalta 8,9 prosentilla sekä pieni saarivaltio Marshallinsaaret ja Brunei Kaakkois-Aasiassa kukin 9,1 prosentilla naiskansanedustajista.

On toki syytä muistaa, että kehitysmaista löytyy jo Suomen ohittaneita: muun muassa Ruanda 49 naiskansanedustajalla eli yli 60 prosentilla kaikista kansanedustajistaan.

Enemmän ja enemmän opiskelua

Vuoden 1917 lukuja ei ole saatavilla, mutta vuonna 1920 Suomessa vain 5 prosenttia opiskeli itselleen kansakoulukurssia korkeamman sivistyksen.

OECD:n mukaan puolestaan vuonna 2015 kolmannen asteen koulutuksen oli saavuttanut 25-64-vuotiaiden ikäryhmästä esimerkiksi Indonesiassa vain 8 prosenttia ja Kiinassa 10 prosenttia. Samojen OECD:n lukujen mukaan vuonna 2015 Suomessa 43 prosenttia 25-64-vuotiaista opiskeli itselleen kolmannen asteen koulutuksen.

Yhä vähemmän lapsia

Lapsia syntyy nykyään Suomessa reippaasti vähemmän kuin sata vuotta sitten. Kun vuonna 1917 keskimääräinen lapsiluku naista kohden oli 3,71 lasta, oli vastaava luku viime vuonna enää 1,57.

Vuonna 2015 keskimääräinen lapsiluku oli 3,7 niin Kiribatissa, Papua-Uusi-Guineassa kuin Tongassakin, kertoo Maailmanpankki. Sitkeän mielikuvan mukaan köyhissä maissa on suuret perheet, mutta nykyisin on myös paljon kehitysmaita, joissa trendi on aikaa sitten kääntynyt. Esimerkiksi Bangladeshissa lapsia saadaan keskimäärin 2,2, Botswanassa 2,8 ja Brasiliassa 1,8.

Lasten saaminen ei ole ollut naisille läpi historian järin vaaratonta – ei myöskään suomalaisnaisille. Vielä vuonna 1936 äitiyskuolemien määrä oli 374. Vuonna 2015 luku oli enää 2.

Näiden lukujen siivittämänä Kepan uutiset toivottavaa onnea ja vieläkin pidempää ikää 100-vuotiaalle Suomelle!

Nykyisen Suomen ja itsenäistymisen ajan Suomen luvut on kerätty Tilastokeskuksen koostamasta Vuosisadan vertailut -sivustolta, mikäli lähdettä ei ole jutussa toisin mainittu.