Kuvassa ryhmä ihmisiä istuu oranssin pöydän ympärillä keskustelemassa.
Osallistujat pääsivät tapahtumassa kehittelemään myös omia niukkoja innovaatioitaan. Kuva: Osallistujat pääsivät tapahtumassa kehittelemään myös omia niukkoja innovaatioitaan.

InnoFrugalissa etsittiin ratkaisuja parempaan elämään

Järjestöt, yritykset ja asiantuntijat pohtivat tapahtumassa niin sanottujen niukkojen innovaatioiden mahdollisuuksia. Järjestöedustajat kokivat innovaatiot merkityksellisiksi omassa toiminnassaan.

Teksti: Anni Piiroinen Kuva: Anni Piiroinen

Helsingissä pidettiin tällä viikolla kaksipäiväinen InnoFrugal-konferenssi, jossa yritysten ja järjestöjen edustajat sekä alan tutkijat keskustelivat erityisesti köyhille ihmisille suunnatuista ”niukoista innovaatioista”. Ne ovat keksintöjä, joilla pyritään ratkaisemaan jokapäiväisen elämän ongelmia pienillä resursseilla.

Innovaatioita tutkiva professori Solomon Darwin UC Berkeleyn yliopistosta esitteli tapahtumassa Smart Villages -projektia, jossa digiteknologiaa ja avoimen teknologian alustoja on viety intialaisiin kyliin. Niiden avulla kylän asukkaat ovat pystyneet laajentamaan liiketoimintaansa, esimerkiksi myymällä sareja verkkokaupassa.

Myös suuryritysten pitäisi Darwinin mielestä olla kiinnostuneita kylistä ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista innovaatioiden kehittämiseen. ”Smart Villages -hankkeessamme Google, IBM ja muut Piilaakson suuryritykset tulivat oppimaan suoraan kyläläisiltä. Et voi innovoida istumalla eristyksissä Piilaakson norsunluutornissa.”

Muissa puheenvuoroissa pohdittiin sitä, minkälaisiin ympäristöihin niukkoja innovaatioita voidaan viedä ja mikä määritellään niukaksi innovaatioksi. Lisäksi osallistujat tutustuivat tarkemmin sähköajoneuvoihin, halpoihin terveysteknologioihin sekä innovatiivisiin kaupunkeihin.

Hanna Tammisto Dodo ry:stä innostui esitellyistä kaupunki-innovaatioista, jotka tarjosivat eväitä myös Dodon kehitysyhteistyöhankkeiden suunnitteluun. ”Jos aloittaisimme uuden kansainvälisen hankkeen, siinä voisi hyvin olla mukana teknologiasovellus ja jokin yritys. Toimisimme vähän eri tavalla kuin perinteisissä hankkeissa, joista meillä on jo kokemusta”, Tammisto sanoi.

Tammisto korosti paikallisten roolia niukkojen innovaatioiden kehittämisessä. ”Kannattaa selvittää tarkasti, mitä paikalliset oikeasti haluavat ja tarvitsevat. Mitä he jo osaavat ja mitkä ovat paikalliset resurssit? Dodossa haluaisimme, että toiminta olisi mahdollisimman vastavuoroista ja pääsisimme oppimaan jotain toisiltamme.”

Otto Kari Suomen Punaisesta Rististä oli samoilla linjoilla. ”Keskeistä minulle on ollut ajatus paikallisista ihmisistä kehittäjinä ja keksijöinä. Ratkaisut eivät tule meiltä Punaisesta Rististä, vaan paikallisilla ihmisillä on jo ratkaisut. Meidän tehtävämme Punaisessa Ristissä on miettiä, miten kytkemme meidän toimintamme siihen. Minkälaisia kulttuurisia muutoksia se vaatisi meidän toiminnassamme?”

Kari tiedosti monien järjestöjen epäilyt innovaatioiden roolista ja kannusti niitä avarakatseisuuteen. ”Täälläkin tapahtumassa näkyy vahvasti se, että kun lähdetään ratkaisemaan vaikka maalaiskylän ongelmia, ei ole väliä, onko ratkaisija järjestö vai yritys. Tärkeää on, että ratkaisu löytyy.”

Kari muistutti, että innovaatioissa on pohjimmiltaan kyse yksinkertaisista asioista. ”Ihmisten elämän parantaminen on niukkojen innovaatioiden perustavoite.”