Kuvassa henkilö seisoo puhujanpöntön takana ja nojaa siihen käsillään. Hänen edessään näkyy yleisöä takaapäin ja vieressä EU:n lippu.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta muistutti kuulijoita verotulojen tärkeydestä yleiselle hyvinvoinnille. Kuva: SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta muistutti kuulijoita verotulojen tärkeydestä yleiselle hyvinvoinnille.

Järjestöt vaativat Suomelta toimia reilun yritysverotuksen puolesta

Tuoreessa kannanotossaan Kepa ja palkansaajajärjestöt vaativat hallitusta ajamaan aktiivisesti yhteisen yhdistetyn yritysveropohjan käyttöönottoa EU:ssa. Elinkeinoministeri Lintilä kritisoi ehdotuksen olevan ristiriidassa Suomen kansallisen intressin kanssa.

Teksti: Anni Piiroinen Kuva: Anni Piiroinen

Kepa julkaisi tänään kannanoton reilumman yritysverotuksen puolesta (pdf) yhdessä palkansaajajärjestöjen SAK:n, Akavan, STTK:n ja JHL:n kanssa. Järjestöt vaativat Suomea ajamaan uudistuksia yritysverotukseen EU-maissa, jotta suurten yritysten verovälttely ja valtioiden verokilpailu kohti yhä alempia yritysveroprosentteja saataisiin kuriin.

Kannanotossa järjestöt esittävät kolme keinoa, joilla yritysten reilu verotus helpottuisi. EU-maiden tulisi pyrkiä luomaan yhteinen yhdistetty yritysveropohja, joka estäisi aggressiivisen verosuunnittelun EU:n sisällä sekä maiden välisen veropohjilla kilpailun. Lisäksi kannanotossa vaaditaan, että yhteisöverolle määritetään EU:ssa vähimmäistaso ja yritysverotuksesta tehdään entistä avoimempaa.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta muistutti kannanoton julkaisuseminaarissa yritysverotuksen tärkeydestä yleiselle hyvinvoinnille. ”Hyvinvointi Suomessa ja muualla maailmassa varmistetaan sillä, että yritykset maksavat jatkossakin voitoistaan veroa”, Eloranta totesi.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä kiitti järjestöjä tärkeästä keskustelunavauksesta ja ymmärsi huolen aggressiivisesta verosuunnittelusta mutta painotti Suomen itsenäisen veropolitiikan tärkeyttä. Lintilän mukaan yhteisen yhdistetyn yritysveropohjan käyttöönotto ei olisi tässä muodossa Suomen edun mukaista, sillä verotulot saattaisivat pahimmassa tapauksessa vähentyä nykyisestä. Päätöstä ei vielä ole tehty kaavasta, joka määrittelee verotulojen jakautumisen eri maiden välillä.

STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Taina Vallander muistutti, että yritysverotuksen tilaa ei voi arvioida vain nykytilanteen perusteella. On otettava huomioon tulevaisuus, jossa Suomen mahdollisuudet verottaa monikansallisia yrityksiä jatkuvasti heikkenevät.

Eero Heinäluoman (sd) mielestä Suomen kansallinen etu voidaan sovittaa yhteiseen järjestelmään. Hänen mukaansa aluksi olisi myös mahdollista tehdä tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi euroryhmään kuuluvien maiden kesken, mutta kuitenkin tavoitteena olisi koko EU:n kattava verouudistus – ja myöhemmin globaali muutos. ”Yritysverotus sopisi hyvin myös keskeiseksi teemaksi Suomen EU-puheenjohtajakaudelle”, Heinäluoma sanoi.

Myös Vallander kannusti hallitusta tuomaan yritysverotusta esille EU:ssa Suomen puheenjohtajakaudella. ”Suomella on tässä tuhannen taalan paikka ajaa asiaa EU:ssa”, hän sanoi.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoi yhteisen yhdistetyn veropohjan olevan Suomen edun mukainen. ”Ei voi olla minkään EU-maan etu, että yritysverotus ajetaan nollaan”, hän huomautti.