”Jotta tulevaisuus olisi kestävä ja reilu niin ihmisille kuin luonnolle, meidän täytyy pysähtyä pohtimaan valintojamme kokonaisvaltaisemmin ja johdonmukaisemmin”, sanoo Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen.
Vielä näin ei tehdä – ei ainakaan tarpeeksi. Otetaanpa hetkeksi tarkasteluun, mitä Suomen ulkopolitiikassa tapahtuu. Suomen asemyynti on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Se on nyt peräti kaksi kertaa suurempaa kuin ennen vuotta 2018. Ei siis ole liioiteltua sanoa, että Suomi todella satsaa asekauppaan. Mihin Suomi sitten myy aseita? No, ainakin Arabiemiraatteihin. Siis maahan, joka käy sotaa Jemenissä.
Samalla Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Suomi myös pyrkii YK:n ihmisoikeusneuvostoon kaudelle 2022–2024. Vuoden 2020 ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa linjattiin, että turvallisuus ja globaali vastuunkanto kuuluvat yhteen. Sen valmistumisen yhteydessä Pekka Haavisto totesi: ”— on merkityksellistä, että Suomen ulkopolitiikka on ihmisoikeusperustaista, mikä tarkoittaa ihmisoikeusvaikutusten arviointia kaikessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toiminnassa.”
Ristiriita on asekauppaan satsaamisen ja ihmisoikeuksiin panostamisen välillä on ilmeinen. Suomi tuntuu tekevän oikealla kädellä yhtä ja vasemmalla ihan toista.
Kaikella on globaali ulottuvuus
Johdonmukaisuus syntyisi siitä, että tunnistetaan paikallisen ja globaalin yhteys, Lappalainen sanoo. Paikallisia toimia ei voi toteuttaa ilman globaalia vastuuta.
Myös valtioneuvoston kanslia on samoilla linjoilla. Tuoreessa selvityksessä esitetään, että kestävän kehityksen ulkoisvaikutuksia tulisi hahmottaa globaalin vastuun kautta. Globaalit ulkoisvaikutukset tarkoittavat niitä vaikutuksia, jotka Suomella on rajojensa ulkopuolella.
Ongelma on kuitenkin tämä: Suomessa ei ole vielä määritelty, mitä globaali vastuu tarkoittaa. Lappalainen kommentoi asiaa näin:
”Kun globaalia vastuuta ei ole määritelty, elämme laput silmillä. Jos haluamme toteuttaa kestävää kehitystä, ei voida katsoa vain sitä, mitä Suomessa tapahtuu. Lähes kaikella on globaali ulottuvuus, ja olemme kaikki riippuvaisia toisistamme. Jos emme tunnista ja huomioi sitä, kestävän kehityksen toimilla on hyvin marginaalinen vaikutus.”
Keskustelu globaalista vastuusta ja sen määritelmästä olisi syytä käynnistää heti, Lappalainen sanoo. Nyt sille on erityisen hyvä aika, sillä Suomessa laaditaan parhaillaan kestävän kehityksen tiekarttaa. Syksyllä aletaan pohtia, miten tiekarttaan otetaan mukaan myös globaali ulottuvuus – sillä sellainen todella tarvitaan.
Mitä globaali vastuu tarkoittaa?
Palataan vielä hetkeksi takaisin asekauppaan. Tähän mennessä sitä on tehty ennen kaikkea kauppapoliittisin perustein. Mutta entä jos mukaan otetaan globaalin vastuun näkökulma?
”Jos tähtäimessä on voiton tavoittelu, eikä huomioida millaisia vaikutuksia aseilla on, ja sitten kuitenkin samaan aikaan puhutaan ihmisoikeuksiin pohjautuvasta ulkopolitiikasta… Siinä on hillitön ristiriita”, Lappalainen sanoo.
Johdonmukaisuus vaatii sitä, että katsotaan isoa kuvaa: Mitä todella halutaan ajaa? Millaisia kehityssuuntia halutaan ruokkia? Silloin kapealle, sektorikohtaiselle ajattelulle pitäisi heittää hyvästit.
”Ei voi olla vastuuton yhdessä asiassa ja vastuullinen toisessa. Kyse on kokonaisuudesta”, Lappalainen sanoo.
Kun puhutaan globaalista vastuusta, herää tietysti kysymys: Kenen vastuu on kyseessä? Kaikkien, Lappalainen vastaa, mutta ensisijaisesti valtion.
”Valtion velvollisuus on luoda ne puitteet ja rakenteet, joissa kansalaiset toimivat. Yksittäisen ihmisen harteille tätä ei voi jättää. Silti jokaisella yksilöllä on vastuu. Kaikkien pitäisi pystyä huomioimaan, että jokaisella teolla on globaali vaikutus. Iso kysymys on, onko tuo vaikutus positiivinen vai negatiivinen.”
Globaali vastuu koskettaa meitä kaikkia, ja siksi sen määritteleminen on yhteinen tehtävä, Lappalainen sanoo.
Nyt Fingo kutsuu jokaisen mukaan keskustelemaan: Mitä globaali vastuu sinun mielestäsi tarkoittaa? Kommentoi asiaa Fingon Facebookissa, Twitterissä tai Instagramissa. Voit myös käyttää hashtagia #globaalivastuu.