Joki kulkemassa metsän läpi.
Kuvituskuva. wmaster890 / iStock

Mikä Agenda 2030 -tiekartta?

Suomi ei ole kestävän kehityksen osalta valmis. Siksi kestävän kehityksen toimikunnan työpöydällä on Agenda 2030 -tiekartta. Mikä tiekartta on, ja missä sen kanssa mennään?

Teksti: Mika Niskanen

Suomi laatii parhaillaan Agenda 2030 -tiekarttaa. Se on käytännössä suunnitelma siitä, miten Suomi voi saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vuosikymmenen loppuun mennessä.

Suomi on muiden maailman valtioiden tapaan sitoutunut saavuttamaan 17 kestävän kehityksen tavoitetta, ja niiden 169 alatavoitetta. Tavoitteet koskevat esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja äärimmäisen köyhyyden vähentämistä. Tiekartta koskee siis näiden tavoitteiden saavuttamista sovitussa aikataulussa.

Tiekartan laatiminen aloitettiin viime vuonna. Työtä on tehty kestävän kehityksen toimikunnassa, jonka jäsenistössä on mukana myös järjestöjä. Prosessissa on tähän mennessä havaittu kuusi olennaista muutosaluetta, joihin Suomen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Muutosalueet koskevat esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta ja kestävää energiajärjestelmää.

”Muutosalueet ovat kokonaisuuksia, joihin tarttumalla varmistamme sen, että kehitys on suotuisaa. Tämä on tiekartan hienoin ulottuvuus – siinä ei takerruta yksittäisiin alatavoitteisiin, vaan järjestelmätason kokonaisuuksiin. Tällä tavalla pyritään paitsi nopeuttamaan toimia, myös varmistamaan, että sosiaaliset, ekologiset ja taloudelliset näkökulmat tulevat huomioiduiksi ”, sanoo Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen.

Tiekartan muutosalueet


  1. Hyvinvointia edistävä ruokajärjestelmä
  2. Kestävä energiajärjestelmä
  3. Monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta vahvistava metsien, vesien ja maan käyttö
  4. Sivistys, osaaminen ja kestävät elämäntavat
  5. Hyvinvointi, terveys ja yhteiskunnallinen osallisuus
  6. Hyvinvointia edistävä talous ja työ sekä kestävä kulutus

Nyt kesän aikana kuutta muutosaluetta tarkastellaan päällekkäisyyksien tai huomioimatta jääneiden asioiden varalta. Syksyllä tarkoitus on tarkastella, miten tiekartan läpileikkaavat periaatteet huomioidaan kussakin muutosalueessa.

Tiekartan neljä läpileikkaavaa periaatetta ovat tiivistetysti: koko yhteiskunnan osallistaminen, heikoimmassa asemassa olevien huomioiminen, pitkäjänteisyyden varmistaminen sekä globaali vastuu ja johdonmukaisuus.

Lappalainen sanoo olevansa erityisen iloinen siitä, että suunnittelussa huomioidaan vahvasti Suomen ja suomalaisten toiminnan globaalit vaikutukset. Eli esimerkiksi kulutuksen aiheuttamat ilmastopäästöt muissa maissa.

”Globaalien vaikutusten huomioinnissa on menty ylipäätään todella paljon eteenpäin. Vielä vuosi sitten harvat ihmiset puhuivat toimintamme globaaleista vaikutuksista”, Lappalainen arvioi.

Miten järjestöt voivat osallistua?

Järjestöt ovat osallistuneet aktiivisesti tiekartan tekemiseen. Kestävän kehityksen toimikunnan ohella tiekarttaa on perattu Fingon koordinoimassa Agenda 2030 -työryhmässä.

”Paras tapa tulla järjestönä mukaan on osallistua Agenda 2030 -työryhmään. Se on paras väline myös kuulla mitä kaikkea muutakin on meneillään”, Lappalainen kannustaa.

Suomi sijoittui kesäkuun puolivälissä ensimmäiseksi kansainvälisessä vertailussa kestävän kehityksen toteutumisesta. Miksi me siis tarvitsemme tiekarttaa?

”Emme ole valmiita. Tehtävää on vielä paljon ja nimenomaan sen huomioinnissa, että suomalaisten teoilla on globaaleja vaikutuksia. Lisäksi ilmastotoimemme eivät ole riittäviä ja luonnon monimuotoisuuden eteen on paljon tehtävää”, Lappalainen sanoo.

”Vaikka järjestelmämme ei ole täydellinen, niin perustamme on kuitenkin todella hyvä. Tarvitsemme nyt poliittista tahtoa, jotta saavutamme kestävän kehityksen tavoitteet. Siinä on tekemistä ja siihen tarvitaan ihan kaikkia.”

Tule mukaan Agenda 2030 -työryhmään!