Ihmisiä keskustelemassa

Fingon vaikuttamistyön työryhmät uudistuvat

Vuosi 2021 tuo uusia tuulia työryhmätoimintaan. Jatkossa Fingossa toimii viisi vaikuttamistyön työryhmää, jotka tarjoavat jäsenille mahdollisuuden tehdä yhdessä vaikuttamistyötä sen eteen, että Suomi ja EU kantavat globaalin vastuunsa.

Teksti: Sonja Hyötylä

Jäsenomisteiset työryhmät ovat olleet Fingon perustamisesta saakka vaikuttamistyön keskeinen osa ja vahvuus. Jatkossa Fingon vaikuttamistyössä toimii viisi työryhmää. Uusia ryhmiä ovat Reilu siirtymä -työryhmä, kehityspoliittinen työryhmä sekä kansalaisyhteiskunta-työryhmä. Agenda 2030 ja globaali kansalaiskasvatus -työryhmät jatkavat toimintaansa entiseen tapaan.

Työryhmien alla toimii lisäksi muutamia pienempiä, tarkemmin rajattuihin teemoihin keskittyviä alatyöryhmiä. Noin neljä kertaa vuodessa järjestetään työryhmien laajempi vaikuttamistyön ajankohtaiskatsaus, jossa jaetaan tietoa vaikuttamistyön ajankohtaisistakansallisista ja kansainvälisistä prosesseista ja vaihdetaan ajatuksia jäsenjärjestöjen kanssa.

”Globaali toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina niin ilmastonmuutoksen, digitalisaation, eriarvoisuuden kuin väestönkasvun myötä ja nyt viimeisimpänä COVID19 pandemian johdosta, jonka kaikkia vaikutuksia emme edes vielä tunnista. Laadimme Fingossa viime vuonna myös uuden strategian vastamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Tältä pohjalta oli hyvä pohtia, millaiset työryhmät palvelisivat parhaiten jäsenistöä ja yhteisten vaikuttamistyön tavoitteiden edistämistä”, Fingon vaikuttamistyön johtaja Annika Launiala kertoo.

Työryhmistä voimaa vaikuttamistyöhön

Työryhmät ovat avoimia Fingon jäsenjärjestöille ja aktiivisille kansalaistoimijoille. Jokainen työryhmä suunnittelee toimintansa itse – ota siis rohkeasti yhteyttä sinua kiinnostavan työryhmän koordinaattoriin ja vaikuta työryhmän toimintaan ja tavoitteisiin. Työryhmissä pääset myös vaikuttamaan Fingon vaikuttamistyön linjauksiin! Yhteystiedot löydät uutisen lopusta ja tulevat työryhmäkokoukset aina Fingon tapahtumakalenterista.

Uudistuksen myötä työryhmiä pyritään linkittämään yhä vahvemmin edistämään yhteisiä vaikuttamisen tavoitteita, jotka pohjaavat Fingon hallituksen ja  jäsenistön hyväksymään vaikuttamisen toimintasuunnitelmaan. Työryhmät toimivat jatkossakin tiedonjaon kanavina ja edistävät järjestöjen oppimista, mutta niissä aiempaa enemmän myös seurataan poliittisia prosesseja, suunnitellaan ja tehdään vaikuttamistyötä yhdessä sekä järjestetään esimerkiksi erilaisia päättäjäaamukahveja.

”Tuloksellinen vaikuttamistyö pohjaa laajaan jäsenomistajuuteen, yhdessä tekemisen voimaan ja järjestökentän monipuoliseen asiantuntemukseen. Fingon tehtävä kehitysjärjestöjen kattojärjestönä on tuoda yhteen, tukea, vahvistaa sekä koordinoida laajan jäsenkentän yhteisiä tavoitteita ja muutosvoimaa, mihin työryhmätoiminta on yksi konkreettinen  ja jäsenistön hyväksi kokema keino”, Launiala jatkaa.

Vaikuttamistyön viisi työryhmää

Fingon vaikuttamistyö keskittyy viiteen vaikuttamistyön teemaan, joiden pohjalta työryhmät ovat uudistettu seuraavasti.

Fingon työryhmät kaaviossa.

Agenda 2030 -ryhmässä järjestöt keskustelevat mahdollisuuksista vaikuttaa Agenda 2030 -toimeenpanoon Suomessa, EU:ssa ja globaalisti. Toistuvia aiheita ryhmässä ovat muun muassa vuosittaiset korkean tason poliittiset foorumit (HLPF), Suomen kansallinen Agenda 2030 -toimintasuunnitelma ja Suomen kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit. Yhteyshenkilönä kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen.

Uusi kehityspoliittinen työryhmä aloittaa toimintansa ensimmäisen kokouksen merkeissä 2. helmikuuta. Työryhmä vaikuttaa Suomen ja EU:n kehityspolitiikan sisältöön ja rahoitukseen sekä seuraa Marinin hallituksen kehityspoliittisten linjausten toimeenpanoa. Työryhmän alla toimii kaksi alatyöryhmää: gender ja kehitys -teemoihin keskittyvä ryhmä sekä Suomen kehitysrahoitusvaikuttamisen ryhmä. Yhteyshenkilöinä kehityspolitiikan asiantuntija Markus Holmgren (ketterä kehitysrahoitus), kehityspolitiikan asiantuntija Sonja Hyötylä ja projektipäällikkö Anne Peltonen (gender ja kehitys).

Samoin vuoden 2021 alussa toimintansa aloittaa kansalaisyhteiskunta-työryhmä, jossa seurataan kansalaisyhteiskunnan tilaa koskevia trendejä, edistetään kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä sekä edistetään Fingon vaikuttamisviestejä kansalaisyhteiskunnan tilaan liittyen. Yhteyshenkilö kansalaisyhteiskunnan ja edunvalvonnan asiantuntija Pauliina Savola.

Uusi työryhmä on niin ikään syksyllä aloittanut Reilu siirtymä, jonka vuoden ensimmäinen kokous järjestetään 2. helmikuuta. Työryhmässä keskustellaan ajankohtaisista kestävää ja oikeudenmukaista taloutta tukevista prosesseista sekä suunnitellaan ja tehdään yhdessä vaikuttamistyötä kestävän talouden ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden teemoihin liittyen.

Reilu siirtymä -työryhmän alla toimii myös kolme alatyöryhmää, jotka keskittyvät ilmastorahoitukseen, veroihin ja kehitykseen sekä ruokaturvaan. Yhteyshenkilöt ovat kestävän talouden asiantuntija Elina Mikola (ruokaturva), ilmastotyön asiantuntija Emilia Runeberg (ilmastorahoitus) ja kestävän talouden asiantuntija Outi Hakkarainen (verotus ja kehitys).

Globaali kansalaiskasvatus -työryhmä jatkaa toimintaansa ja kokoaa järjestöt tekemään yhteistä vaikuttamistyötä globaalin kansalaiskasvatuksen edistämiseksi Suomessa ja Euroopassa. Työryhmän työ linkittyy myös Bridge 47 -verkoston toimintaan. Yhteyshenkilönä toimii globaalikasvatuksen asiantuntija Anna Kivimäki-Pelluz.

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fingo.fi.