Kansalaisjärjestölinjaus etenee kahdella rintamalla

Ulkoministeriö päivittää kansalaisjärjestölinjauksen kesään mennessä. Järjestöt kertovat omalla näkemyspaperillaan tarpeensa ulkoministeriölle jo ennen kuin virallinen linjaus valmistuu.

Teksti: Mia Jokiniva

LASSI PALMUJOKI
Kepan Pauliina Saares (vas.) ja Kuurojen liiton Anja Malm vetivät seminaaria kansalaisjärjestölinjauksesta Kepan syyskokouksen yhteydessä 21. marraskuuta.
Ulkoministeriön valmisteleman uuden kansalaisjärjestölinjauksen sisällöistä ja aikataulusta tihkuu tietoa tipotellen. Kansalaisjärjestöyksikön päällikkö Okko-Pekka Salmimies kertoi Kepan perjantaina 20. marraskuuta järjestämässä työpajassa, että ulkoministeriö päivittää kolmen vuoden takaisen linjauksen juhannukseen 2010 mennessä.

Salmimies totesi ministeriön tietävän, että nykyistä, vuonna 2006 tehtyä, kansalaisjärjestölinjausta on arvosteltu liian suppeana ja osittain toimeenpanemattomana paperina. Hän kertoi, että uuden linjauksen tarkoitus onkin ottaa kantaa tähän ja täydentää edellistä linjausta kattavasti.

Linjauksen sisällön päätavoitteet tulevat Salmimiehen mukaan olemaan ulkoministeriön ja kansalaisyhteiskunnan välisen yhteistyön lujittaminen sekä ulkoministeriön sisäisen politiikan johdonmukaisuuden vahvistaminen.
Keskiössä kansalaisyhteiskunnat

”Kysymys järjestöjen toiminnan yhteensopivuudesta Suomen valtion kehityspolitiikan kanssa näkyy uudessa linjauksessa. Linjaus tehdään yhtäläisesti ministeriölle ja järjestöille. Pyrimme tarjoamaan järjestöille yhtäältä kannustavuutta ja tukea sekä toisaalta ohjaavuutta ja velvoittavuutta”, Salmimies sanoo.

Linjauksessa halutaan Salmimiehen mukaan kannustaa suomalaisia kansalaisjärjestöjä käyttämään resurssejaan Etelän kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseen. Samalla järjestöjä kannustetaan sitoutumaan niihin laatu- ja tuloksellisuustavoitteisiin, jotka on mainittu Pariisin julistuksessa ja Accran agendassa.

”Paljon hoetut iskusanat laatu, tehokkuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus tulevat nekin näkymään. Toinen ikuisuusasia on hankehallinnoinnin ulkoistamiseen liittyvä keskustelu, joka avataan uudelleen sekin.”

Ministeriön perustyökaluna kansalaisjärjestöjen suuntaan on ollut internetkysely, johon on ehtinyt vastata jo yli 60 järjestöä. Järjestöt esittivät Kepan järjestämässä tilaisuudessa Salmimiehelle toiveen siitä, että kyselyn lisäksi UM järjestäisi kuulemistilaisuuksia, jotta kyselyn monimutkaisia aiheita voitaisiin käsitellä laajapohjaisemmin kuin ”kyllä”- ja ”ei”-vastausten tekniikalla.
Kansalaisjärjestöt vastaavat UM:lle

Kansalaisjärjestöjen näkemyksiä koordinoiva Kepan jäsenjärjestökoordinaattori Pauliina Saares kertoo, että järjestöt ovat tällä kertaa halunneet olla itse aloitteellisemmin mukana linjausprosessissa sen sijaan, että ne odottaisivat tilaisuutta kommentoida valmista luonnosta.

”Emme halua kutsua tätä varjolinjaukseksi emmekä oikeastaan linjaukseksi lainkaan. Tämä on tarkoitettu järjestöjen näkemyksiä, tarpeita ja toiveita esitteleväksi näkemyspaperiksi”, Saares sanoo.

Saares jatkaa, että järjestöjen ja ulkoministeriön vuoropuhelu rajoittuu usein rahoituskysymyksiin. Siksi on tärkeää, että järjestöillä on nyt mahdollisuus tuoda julki tarpeensa käsitellä periaatteellisesti järjestötyötä koskevia kysymyksiä.

Saares kertoo, että Kepan jäsenjärjestöillä on yhä aikaa vaikuttaa järjestöjen oman näkemyspaperin sisältöön.

”Suunnittelutyöryhmä on muotoillut keskeiset teemat, joita on työstetty Kepan kehityspoliittisessa päivässä, linjaustyöpajassa, syyskokouksen yhteydessä pidetyssä seminaarissa ja yhdessä keskustelutilaisuudessa. Näiden pohjalta kootaan paraikaa luonnosta näkemyspaperista”, Saares kertaa.

Kepan verkkosivuilla on käynnissä keskustelu, jossa aihetta voi vapaasti kommentoida. Näkemyspaperi kiertää vielä kommenttikierroksella ja hyväksyttävänä järjestöissä ennen kuin lopullinen paperi luovutetaan ministeriölle tammikuussa.
Järjestöjen asiantuntijuus arvoonsa

Kepan jäsenjärjestöilleen viime viikolla pitämässä työpajassa kävi ilmi, että järjestöillä on UM:n linjauksen suhteen jo paljon selkeitä toiveita.

”Linjauksessa pitäisi käsitellä hyvän hallinnon käytäntöjä ministeriön ja järjestöjen välisessä työssä. Järjestöjen itsemääräämisoikeus ja mahdollisuus avoimeen palautteeseen on taattava. Meidän on saatava toimia sisältölähtöisesti, omaa työtämme arvopohjaisesti perustellen. Ei niin, että avatut rahoitusikkunat ja ministeriön suositukset ohjaavat sisältötyötä”, lausuttiin järjestöjen tarpeita pohdittaessa.

Järjestöt haluaisivat nähdä ulkoministeriön linjauksessa poliittisen ohjauksen ja käytännön ohjeet selvästi erillään. Myös käsitteiden määrittelyyn kaivataan tarkkuutta. Jos puhutaan siitä, että pitää olla laatua tai kansalaisyhteiskunnan vahvistamista, pitää termit myös määritellä.

”Toivomme, että linjaus tunnustaa myös järjestökentän moninaisuuden. Vaikuttamistoiminta ja kehityskasvatus ovat osa kehitysyhteistyön kokonaisuutta. Myöskään hyvän hallinnon ja tuloksellisuuden vaatimukset eivät saa johtaa siihen, että kaikkein heikoimpia etelässä ei voida enää tukea. Näiden seikkojen näkemisessä meidän asiantuntijuutemme on usein korvaamatonta”, järjestöt muotoilivat.

Järjestöjen näkemyspaperin aikataulu

Keskustelutilaisuus ”Hyvä hallinto – järjestöjen ja julkishallinnon välinen yhteistyö” / ‏3.12. klo 8:00-10:00. Kehyksen kokoustila.

Näkemyspaperin luonnos kommenttikierrokselle / viikot 48-50

Valmis paperi hyväksyttäväksi / viikot 50-2

Esittely Kepan hallituksen kokouksessa / 14.12.

Paperin toimittaminen ministeriöön tammikuun lopussaOsallistu keskusteluun kansalaisjärjestölinjauksesta
Kepan keskustelupalstaUlkoministeriön kysely