Kööpenhaminan sopimuksessa on luotava perusta tehokkaalle ja oikeudenmukaiselle maailmanlaajuiselle ilmastonsuojelulle. Sopimuksen lähtökohtana on oltava maailmanlaajuisen keskilämpötilan nousun rajoittaminen mahdollisimman paljon alle kahden asteen.
Näin linjaa 27. marraskuuta julkaistu suomalaisten kehitys- ja ympäristöjärjestöjen ja Akavan vaatimuspaperi ennen Kööpenhaminassa 6.-18. joulukuuta järjestettävää YK:n ilmastokokousta.
Kahden asteen tavoitteen saavuttamiseksi on järjestöjen mukaan käännettävä maailmanlaajuiset päästöt laskuun vuoteen 2015 mennessä ja tarjottava merkittävää tukea sopeutumiseen köyhille maille.
”Laillisesti sitova”
Järjestöt vaativat, että Kööpenhaminassa on sovittava kansainvälisestä laillisesti sitovasta sopimuksesta. Julkisuudessa on arveltu, että Kööpenhaminassa päästään ajanpuutteen vuoksi vain poliittiseen sopimukseen, jonka pohjalta neuvtteluja jatketaan.
Teollisuusmaiden ilmastorahoituksen on järjestöjen mukaan oltava sellaisella tasolla, että kehitysmaat pystyvät vähentämään energia- ja teollisuuspäästöjään 15-30 prosenttia ennustetusta kehityksestä sekä pysäyttämään trooppisen metsäkadon vuoteen 2020 mennessä.
Teollisuusmaiden on sitouduttava vuosittaiseen vähintään 110 miljardin euron julkiseen rahoitukseen kehitysmaille vuoteen 2020 mennessä. Euroopan unionin osuus tästä tulee järjestöjen mukaan olla 35 miljardia euroa. Julkisen ilmastorahoituksen tulee olla uutta suhteessa nykyisiin kehitysrahoitussitoumuksiin.
Euroopan unionin parlamentti on puhunut 30 miljardista eurosta vuodessa vuoteen 2020 mennessä. EU:n komissio on esittänyt arvioita kahdesta viiteentoista miljardiin vuodessa.
Järjestöjen vaatimuksen allekirjoittajina ovat Akava, Citizens’ Global Platform, Greenpeace, Kehys, Kepa, Kirkon Ulkomaanapu, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF.
Lisää tietoa aiheesta
Järjestöjen kymmenen vaatimusta Kööpenhaminan ilmastokokoukselle (pdf)Kepan uutinen: Ilmastonmuutosta ei torjuta ilman kehitysmaita