Öljypalmu vaurastuttaa pientiloja Brasiliassa

Öljypalmusta on tullut pienviljelijöiden pelastus Pohjois-Brasilian Parássa. Tuotantoa pyörittävä suuryritys pyrkii välttämään virheet, jotka ovat mustanneet palmuöljyn mainetta Aasiassa.

Teksti: Mario Osava

MARIO OSAVA / IPS

Brasilialaispoika kuljettaa öljypalmun hedelmiä.
IPS — Yksitoikkoiset palmuplantaasit reunustavat Molun ja Tailândian kaupunkeja yhdistävää valtatietä Parán osavaltiossa, jossa Brasilian suurin palmuöljy-yhtiö Agropalma aloitti toimintansa jo 1982.
Yhtiön kaupallinen johtaja Marcello Brito myöntää, että alussa hakattiin neitseellistäkin metsää istutusten tieltä. Nyt yhtiö kantaa vastuuta ympäristöstään, hän vakuuttaa.
Agropalma vaalii 64 000 hehtaariin laajuista luonnonmetsää ja on varannut 10,5 prosenttia öljypalmuviljelmistään sertifioituun luomutuotantoon, Brito kertoo.
Tuntuvaa lisätuloa perheille
Vuosina 2002-2006 Agropalma sitoutti 185 perhettä alihankkijoikseen. Kullekin myytiin 6 250 eurolla kymmenen hehtaarin ala öljypalmun kasvatukseen. Perheet jatkavat myös perinteisten hyötykasviensa, kuten maissin ja maniokin viljelyä.
”Öljypalmu on parempi sijoitus kuin karja”, uskoo Violeta dos Reis, joka pitää pientä ruokalaa Arauaín kylässä. Hänen miehensä hoitaa perheen palmuviljelmää, joka on tuonut tuntuvan 670 euron nettolisäyksen perheen kuukausituloihin.
Benedita Nascimento kehuu palmun nostaneen kuukausiansionsa 900 euroon, mikä on ”käsittämätön” summa talonpoikaisperheelle.
Työehdoissa oli huomautettavaa
Agropalman omilla viljelmillä ja tuotantolaitoksilla työskentelee lähes 5 000 henkeä. Valtaosa pestattiin aiemmin alihankkijoiden kautta ja kehnoilla ehdoilla.
Viranomaiset puuttuivat asiaan 2007, ja yhtiö sitoutui palkkaamaan väkensä suoraan, Tailândian maatyöläisten ammattiliiton johtaja Manoel Evangelista da Silva kertoo.
Hänen mukaansa seudun tulotaso on noussut ja työntekijöiden asema parantunut.
Brasilialaisten tutkijoiden mukaan monokulttuurista syytetyt palmuplantaasit voivat Amazoniassa toimia luonnonmetsän tavoin, kun ne torjuvat eroosiota ja sitovat hiilidioksidia.
”Palmuviljelmä tulee paljon halvemmaksi kuin tuhotun sademetsän palauttaminen ja on luonnon kannalta paljon parempi ratkaisu kuin karjanhoito”, Parán yliopiston Amazonian ympäristötutkimuksen laitoksen johtaja Marcos Ximenes sanoo.
Suuria suunnitelmia
Brasilian valtio myöntää edullisia lainoja pienviljelijöille öljypalmun kestävään kasvatukseen. Mukaan halutaan 12 000 perheviljelmää neljän vuoden aikana.
Tulevaisuudessa palmuplantaasit aiotaan kymmenkertaistaa miljoonaan hehtaariin. Koko maailman öljypalmuviljelmät kattavat nyt noin 12 miljoonaa hehtaaria.
Brasilia valmistaa vuodessa reilut 200 000 tonnia palmuöljyä eli vain 0,5 prosenttia maailman tuotannosta. Maa tuo toisen mokoman ulkomailta. Brasilian palmuöljystä 90 prosenttia tuotetaan Parássa.

Ala valvoo itseään
Palmuöljyn kestävän tuotannon kansainvälinen järjestö (RSPO) perustettiin
2004. Se kokoaa alan tuottajia, myyjiä, sijoittajia sekä ympäristö- ja sosiaalisia järjestöjä. Järjestö myöntää sertifikaatteja sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävälle tuotannolle.
RSPO haluaa kohentaa alan mainetta, jota kaksi suurtuottajaa, Indonesia ja Malesia, ovat pilanneet sademetsien tuholla ja kasvihuonekaasupäästöillä.
Indonesia ja Malesia tuottavat 85 prosenttia maailman palmuöljystä, jonka kulutus on juuri ohittanut soijan. Palmuöljyä hyödynnetään monipuolisesti ravitsemus-, kosmetiikka- ja energiateollisuudessa.
Arvostelulta ei ole säästynyt myöskään RSPO, jota on epäilty pelkäksi yritysten viherpesun välineeksi.